Pro Ysitie ry:n vuosikokous järjestetään keskiviikkona 15.5.2024 klo 14 Aurassa (Tuulentie 1, Aura). Kaikki yhdistyksen jäsenet ovat tervetulleita vuosikokoukseen. Ko-kouksessa käsitellään sääntömääräiset asiat, kuten hallituksen nimeäminen toimikaudelle 2024 – 2025. Varsinainen esityslista toimitetaan lähempänä kokousta erikseen.

Pro Ysitien hallitus pyytää jäsenorganisaatioitaan tekemään ehdotuksia yhdistyksen hallituksen jäseniksi/varajäseniksi kaudelle 2024 – 2025. Ehdotukset pyydetään tekemään huhtikuun loppuun mennessä oheisen linkin kautta: https://www.lyyti.fi/reg/ysitienhallitus24-25

Yhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa hallitus, johon vuosikokous valitsee kahdeksi (2) vuodeksi kerrallaan puheenjohtajan, kaksi (2) varapuheenjohtajaa sekä 8 – 16 jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Hallituksen varajäsenillä on läsnäolo- ja puheoikeus kaikissa hallituksen kokouksissa.

Pro Ysitie ry on aktiivinen koko yhteysvälin kattava yhdistys ja yhteistyöverkosto, jonka tavoitteena on elinkeinoelämän toimintaedellytysten, liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden parantaminen väylän vaikutusalueella. Yhdistyksen toiminnan keskiössä on edunvalvontatyö sekä tietoisuuden lisääminen 9-väylän merkityksestä ja sen kehittämistarpeista.

Valtatie 9 on melkein 700 kilometriä pitkä pääväylä, jonka rinnalla kulkee myös rautatie. Yhdessä nämä muodostavat sekä Suomen että Naton rajan itään ja lännessä kriittisen meriyhteyden Eurooppaan. Työmme on nyt ehkä tärkeämpää kuin koskaan ennen yhdistyksen olemassaolon aikana.

Terhi Källi
Toiminnanjohtaja
Pro Ysitie ry
terhi.kalli@aura.fi

TIEDOTE

7.3.2023

Mikä juttu?

Pro Ysitie ry toteutti ensimmäistä kertaa historiansa aikana kyselyn kansanedustajaehdokkaille Ysitien merkityksestä niiden viiden vaalipiirin alueella, joiden läpi valtatie kulkee. Kyselyllä kartoitettiin ehdokkaiden ajatuksia tien merkityksestä oman vaalipiirin alueella. Ehdokkaita pyydettiin listaamaan tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä lähivuosina ja kertomaan, mitä Ysitiestä pitäisi tulevaan hallitusohjelmaan kirjata. Lisäksi ehdokkailta kysyttiin kiinnostusta osallistua viime vuonna perustettuun Ysitien kansanedustajaverkostoon tulevalla vaalikaudella ja valtatien edunvalvontatyöhön ylipäätään.

Kysely toteutettiin helmikuussa Webropol-kyselynä. Kysely julkaistiin yhtä aikaa Pro Ysitien hallitusohjelmatavoitteiden kanssa. Linkkiä kyselyyn jaettiin laajasti sähköpostitse Pro Ysitie ry:n jäsenten verkostojen, Pro Ysitien verkkosivun ja Facebook-julkaisujen kautta.

Vastauksia kyselyyn saatiin yhteensä 38. Vaalipiireittäin jaoteltuna vastaukset jakautuivat seuraavasti: Varsinais-Suomi 9 vastausta, Häme 1 vastaus, Pirkanmaa 12 vastausta, Keski-Suomi 8 vastausta ja Savo-Karjala 10 vastausta. Puolueista ahkerimmin kyselyyn vastasi Kokoomus, jonka ehdokkaita oli vastaajista 11. Vastaajista kahdeksan edusti Keskustaa ja saman verran Perussuomalaisia. SDP:n riveistä vastauksia saatiin viideltä ehdokkaalta. Kristillisdemokraattien ja Vasemmistoliiton ehdokkaista vastasi kolme ehdokasta. Liike NYT:in ja Vihreiden riveistä saatiin yhdet vastaukset.

Ysiväylän merkitys eri vaalipiirien alueella

Näkemyksiä Ysitien merkityksestä eri vaalipiirien alueella saatiin kyselyssä monipuolisesti esiin. Muun muassa näin Ysiväylän merkitystä kommentoitiin:

”Nykyisessä geopoliittisessa tilanteessa tieyhteys on merkittävä Turun ja Naantalin satamien saavutettavuudessa Sisä-Suomesta sekä toisinpäin. Kyse on siis viennin ja tuonnin varmistamisesta eli huoltovarmuudesta.”

”No tottakai se on merkittävä yhtenä suurimmista Pirkanmaata halkovista väylistä. Erityisesti sen merkitys korostuu suorana väylänä Turun satamaan, ja täten teollisuuden elinehtona. Lisäksi se yhdistää itäistä ja läntistä Suomea ja on osa kasvukolmiota.”

”Pääreitti Sisä-Suomeen ja Tampereelle. Että sikäli se on häpeällisessä kunnossa logistisesti.”

”Ysitiellä on olennainen merkitys, sillä se yhdistää vaalipiirimme kaksi suurta kaupunki, Joensuun ja Kuopion. Lisäksi sillä on valtava merkitys vaalipiirin yleisen elinvoiman kannalta, sillä tiellä liikkuu paljon tavaraliikennettä. Erityisesti Saimaan kanavan sulkeutuminen on siirtänyt tavaraliikennettä kumipyörille, ja poikittaisliikenne vaalipiirimme sisällä ja siitä rannikolle on noussut keskeiseksi tulevaisuuden kysymykseksi.”

”Erittäin merkittävä niin raideliikenteen kuin myös maantien osalta. Saavutettavuus on Keski-Suomen elin-voimatekijä muun muassa matkailun ja metsäteollisuuden osalta.”

”Se on tärkein väylä. Maakuljetukset ovat lisääntyneet. Se on myös merkittävä väylä matkailulle.”

”Väylä on paitsi ruuhkainen, niin myöskin onnettomuustilastoissa kärkipäässä. Ysitien merkitys elinkei-noelämän tavaravirtojen välittäjänä on ensiarvoisen tärkeä.”

Tärkeimmät lähivuosien kehittämiskohteet

Kysymykseen lähivuosien kehittämiskohteista Ysiväylällä tuli paljon kannanottoja eri yhteysvälien tärkeimmistä kohdista tai kriittisimmistä vaaranpaikoista. Tarvetta pääväylän perusteellisen kunnostamisen rahoitukselle todella on. Muutamia esimerkkejä tarpeista:

“Turku -Tampere-yhteysväli pitää saada kuntoon. Vanhentunut leveäkaistatie Lieto – Aura nelikaistaistaminen pitää saada toteutukseen. Liikennemäärät ovat jo moottoritietasoa, mutta tien kunto ei.

Yhteysväli Tampere-Kangasala-Orivesi on Pirkanmaan tärkein tiehanke. Sen parantaminen on ehdottomasti saatava kuntoon. Koko yhteysväli on saatava nelikaistaiseksi.”

”Kärkihankkeille tulee saada rahoituspäätökset niin, että myös jo laaditut suunnitelmat liikenneturvalli-suuden parantamiseksi etenevät, eivätkä pääse uudelleen vanhenemaan.”

”Mielestäni siihen tulisi rakentaa ohistuskaistoja, jyrkimpiä mutkia oikoa ja tietä tulisi kokonaisuudessaan leventää.”

“Erityisesti Outokummusta länteen päin tie vaatisi täydelllisen kunnostuksen. Kunnostuksessa tulisi tietä uudistaa siten, että nopeusrajoitus olisi talvellakin vähintään 80 km/h. Myös ohituskaistoja rulisi olla nykyistä enemmän.”

”Ysitie on varsinkin Jämsästä Jyväskylään tolkuttoman huonossa kunnossa. Tärkein toimenpide olisi vähintään tämän osan kokonaisvaltainen remontointi, joka tarkoittaa uusien ohituskaistojen rakentamista ja kaikkein huonommilta kohdilta koko tien rakenteen perusparantamista. Myös kevyen liikenteen väyliä pitää saada lisää kaikkein kriittisimmille alueille, eli ainakin tiheimpien asutusten läheisyyteen.”

”Jyväskylän ja Muuramen välin muuttaminen moottoritieksi sekä VT 4:n ja VT 9:n risteyskohdan kehit-täminen Vaajakosken kohdalla.”

“Talvikunnossapito pitää pitää vähintään nykyisellä tasolla, mieluiten parantaa nykyisestä. Kaistoja tulee saada lisää vähintään kaikkein vilkkaimmin liikennöidyille osuuksille. Raskaan liikenteen taukopaikkoja ja linja-autopysäkkejä tulee olla myös nelikaistaisilla osuuksilla. Tietoliikenneyhteydet tulee olla katkeamattomat koko ysitien matkalla.”

Mitä Ysiväylästä tulisi kirjata tulevaan hallitusohjelmaan?

Kyselyyn vastanneet ehdokkaat olivat laajasti sitä mieltä, että valtatie 9 tulisi noteerata luokittelunsa mukaisena pääväylänä hallitusohjelmassa ja että se tulisi nostaa yhdeksi keskeisistä kehittämiskohteista.

“Poikittaisyhteyksillä on merkittävä liikenteellinen ja huoltovarmuudellinen merkitys maallemme. Ysiväylän parantamiseen on ohjattava merkittävä rahoitus ja hetivalmiiden suunnitelmien toimeenpano on aloitettava.”

“Tunnustaa väylän kansallinen merkitys ja luoda puitteet tarveperustaiseen budjettikäsittelyyn, siis siihen, että liikenneinvestoinnit arvotetaan teknisin ja tilastollisin perustein aluepolitiikan sijaan.”

“Hallitusohjelmaan pitäisi kirjata ysitien tärkeä merkitys yhtenä Suomen liikenteen valtasuonista, jota on tärkeä kehittää vastaamaan nelostien tasoa.”

“Hallitusohjelmassa tuskin kovin paljon avataan yksittäisiä tieosuuksia, mutta sujuvat ja turvalliset liikenneyhteydet ”kasvukolmion” Helsinki-Turku-Tampere kulmien välillä ovat tärkeä kirjaus, joka palvelee myös Ysiväylän kehittämistä.”

“Sujuvuus, matkanopeus, elinkeinoelämän toimintaedellytykset, kestävä aluekehitys ja turvallisuuspolitiikka.”

Vähäisestä vastausmäärästä huolimatta Pro Ysitie ry on tyytyväinen saatujen vastausten sisältöön. Vastaukset osoittavat, että Ysitien merkitys ja tarpeet tunnistetaan samoista näkökulmista, joita me yhdistyksessä pidämme tärkeinä ja joita me omissa lausunnoissamme sekä hallitusohjelmatavoitteissamme nostamme esiin. Pro Ysitie ry kiittää jokaista 38 ehdokasta vastauksista kyselyyn ja toivottaa menestystä vaaleihin.

Seuraavaksi on äänestäjien vuoro. Haastakaa ehdokkaitanne turuilla ja toreilla vaalikeskusteluissa. Onko Ysitie ehdokkaasi agendalla? Pro Ysitie on asialla turvallisuuden, elinvoiman ja sujuvien liikenneyhteyksien puolesta.

Kyselyyn vastanneet

Mikä merkitys Ysiväylällä mielestäsi vaalipiirisi alueella on

Miten Ysiväylää pitäisi mielestäsi lähivuosina kehittää

Mitä Ysiväylästä pitäisi mielestäsi tulevaan hallitusohjelmaan kirjata

Lähtisitkö mukaan vuonna 2022 perustetun Ysiväylän kansanedustajaverkoston toimintaan

Pro Ysitien hallitus kokoontui tammikuussa vuoden ensimmäiseen kokoukseensa pohtimaan yhteisiä hallitusohjelmatavoitteita tulevalle eduskuntavaalikaudelle. Tulevien kansanedustajien halutaan kiinnittävän huomiota valtatie 9:n merkitykseen koko vaikutusalueensa elinvoiman ja liikenneturvallisuuden mutta erityisesti maailman muuttuneesta geopoliittisesta tilanteesta johtuvien logistiikkavirtojen suunnanmuutosten sekä huoltovarmuuden näkökulmista. Valtatie 9:n keskeisimpien kehittämiskohteiden on noustava tulevan hallituksen hallitusohjelmaan liikennepolitiikan kärkihankkeiden joukkoon. Rahoituspäätökset valtatie 9:n korjaamiseksi pääväylätasoiseksi väyläksi on tehtävä tulevalla hallituskaudella.

 Lue hallitusohjelmatavoitteet kokonaisuudessaan täältä.

Lämmin kiitos yhteistyötä ja menestystä vuodelle 2023!

Valtatien 9 kehittämisselvitykset tuovat raamit osuuksien Jyväskylä-Kuopio ja Kuopio-Joensuu pitkäjänteiselle kehittämiselle

Pohjois-Savon ELY-keskus on laatinut yhdessä Keski-Suomen ELY-keskuksen kanssa valtatien 9 osuuksille Jyväskylä–Kuopio ja Kuopio–Joensuu valtatietä kokonaisuutena tarkastelevat kehittämisselvitykset, joihin on koottu tieosuuksien kehittämistarpeet ja toimenpideperiaatteet. Selvityksiä käytetään niin jatkosuunnittelun ohjelmoinnissa kuin toimenpiteiden pitkäjänteisessä edistämisessä.

Vt 9 kehittämiselvityksen tiedote ja raportit ovat luettavissa Väylän sivulla https://vayla.fi/vt9-hankasalmi-ylamylly-kehittamisselvitys

Pro Ysitien ja kansanedustajien yhteisessä Ysiväylä-seminaarissa keskityttiin Ysiväylään.
Jopa 20 kansanedustajaa ilmoittautui mukaan perustettavaan yhteistyöryhmään.

Ysitielle oma eduskuntaverkosto

Turusta aina Niiralan raja-asemalle ulottuva, viittä maakuntaa koskeva ja 663 kilometriä pitkä ysitie on saanut oman eduskuntaverkostonsa. Tie ja sitä myötäilevä rautatie satamayhteyksineen yhdistää viisi vahvaa kasvukeskusta ja yliopistokaupunkia. Verkoston perustamiskokous pidettiin keskiviikkona Pro Ysitien koolle kutsumassa Ysiväylä-seminaarin yhteydessä. Seminaarissa kuultiin kansanedustaja Anu Vehviläisen sekä Liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakan puheenvuoro sekä Suomen Väyläverkon kehittämisestä kertoi Väyläviraston pääjohtaja Kari Wihlman.

Ysiväylä-yhteistyöryhmän puheenjohtajaksi valittiin kansanedustaja Arto Pirttilahti. Pirttilahti toimii eduskunnassa muun muassa valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana ja liikennejaoston jäsenenä.

”Kiitän luottamuksessa tehtävään. Perustettavan Ysiväylä-yhteistyöryhmän toiminta käynnistetään välittömästi. Aluksi kootaan Ysiväylän vaikutuspiirissä olevien kansanedustajien ja eduskunnan työntekijöiden kanssa yhteistyöryhmä. Ryhmän puitteissa tulemme järjestämään yhdessä Pro Ysitien ja eri asiantuntijoiden kanssa informatiivisia tapahtumia 9-tien ja ysitie väylän tunnettavuuden ja merkittävyyden parantamiseksi koko eduskunnan väelle muille päätöksentekijöille.”

Verkoston toimintaan ilmoittautuivat mukaan kansanedustajat Marko Asell, Seppo Eskelinen, Petri Honkonen, Hanna Huttunen, Vilhelm Junnila, Toimi Kankaanniemi, Marko Kilpi, Jari Kinnunen, Pauli Kiuru, Esko Kiviranta, Joonas Könttä, Veijo Niemi, Jouni Ovaska, Piritta Rantanen, Annika Saarikko, Arto Satonen, Matti Semi, Anu Vehviläinen sekä Sinuhe Wallinheimo.

Ysiväylän merkitys on kiistaton

Pro Ysitie yhdistys on vuonna 2009 perustettu yleishyödyllinen yhdistys, jonka toiminnan tarkoituksena on Suomen merkittävimmän poikittaisyhteyden Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala muodostaman ysitien ja vastaavan rautatieyhteyden edunvalvonta. Hallituksen puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen:

”Tien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu ysitien ympäristössä. Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää merkittäviä panostuksia ysiväylän turvallisuuteen ja tietä myötäilevän rautatien läpäisykykyyn. Pro Ysitie korostaa kokonaisvaltaista ”Ysiväylä” -ajattelua. Kyse on siis sekä valtatie 9:stä että sen rinnakkaisesta rautatieyhteydestä. Pro Ysitie katsoo, että poikittaisten pääväylien, kuten VT 9 ja sen rinnalla kulkevan rautatien, kehittäminen edistäisi elinkeinoelämän tavoitteita, mutta myös yhdistäisi maakuntakeskuksia. Poikittaiset liikenneyhteydet teollisesta Suomesta rahtisatamiin tulisi varmistaa ja liikennekäytäväajattelua tulisi vahvistaa.”

Tilaisuudessa sivuttiin myös Ukrainan tilannetta. ”Tässä turvallisuuspoliittisessa tilanteessa on erittäin tärkeää huomioida myös poikittaisväylät. Ysitien merkitys korostuu entisestään maan elinkeinoelämän toimivuuden ja logistisen saavutettavuuden näkökulmasta” lisää Pro Ysitien hallituksen puheenjohtaja Juha Piiroinen.

Lisätietoja:
Anna-Mari Alko
toiminnanjohtaja
Pro Ysitie ry

Tulossa: Pro Ysitien ja kansanedustajien yhteinen Ysiväylä-seminaari 9.3.

Pro Ysitie ry:n tarkoituksena on Ysiväylän (tie ja rata) kehittäminen. Tavoite on vahvistaa väylän asemaa valtakunnan tärkeimpänä ja kansainvälisesti merkittävänä kuljetus- ja liikenneväylänä lännestä itään. Väylä yhdistää viisi yliopistokaupunkia ja viisi maakuntaa ja kuuluu uloimpaan TEN-T verkkoon. Tärkeä tavoite on myös sekä liikenneturvallisuuden ja liikenteen sujuvuuden sekä tienvarsipalveluiden edistäminen.

Pro Ysitie haluaa kansanedustajien Ysiväylä-seminaarilla kiinnittää kansanedustajien huomion maamme kattavimpaan poikittaisväylään. Tilaisuuden tarkoituksena on saada aikaan kansanedustajien oma Ysiväylä-verkosto.  Tavoite on luonnollisesti edistää Ysiväylän parannuksia ja korjauksia. Verkostoon kutsutaan kaikki vaikutusalueen maakuntien kansanedustajat. Tavoitteena on tilaisuudessa muodostaa toimintaryhmä, jossa olisi joka yhteysvälistä kansanedustajia mukana.

Taustaa:
Väylävirasto on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta valtion väyläverkon investointiohjelmaksi vuosille 2022–2029. Väylävirasto laatii valtion väyläverkon 8-vuotisen investointiohjelman osana valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman toimeenpanoa (Liikenne 12). Liikenne 12 -suunnitelma hyväksyttiin eduskunnassa 1.7.2021. Lausunto pyydettiin toimittamaan Lausuntopalvelun kautta 15.9.2021 mennessä.  

Vuosien 2022–2029 investointiohjelma on Väyläviraston tietoon perustuva ehdotus rata-, maantie- ja vesiväylähankkeiden toteuttamisesta ja niiden vaikutuksista. Investointiohjelmassa linjataan lähivuosien tärkeimmät liikenneinfrahankkeet ja niiden mahdollinen toteuttamisjärjestys. Investointiohjelmaa hyödynnetään muun muassa valtion talousarvioesityksen valmistelussa. Ohjelma sisältää isoja peruskorjaushankkeita ja hankekokonaisuuksia, pienempiä parantamishankkeita sekä EU-tuella tai yhdessä kaupunkiseutujen tai elinkeinoelämän kanssa rahoitettavia hankkeita. Hankeyhtiöiden kautta rahoitettavat hankkeet, jo päätetyt kehittämishankkeet sekä osa perusväylänpidon toimenpiteistä eivät sisälly investointiohjelmaan.  

Lausuntokierroksella saatu palautekokonaisuus huomioidaan valtion väyläverkon investointiohjelman viimeistelyssä ja seuraavan investointiohjelman valmistelussa. Väylävirasto on pyytänyt tarkastelemaan investointiohjelman luonnosta erityisesti ennalta annettujen kysymysten kautta. 

Pro Ysitien lausunnosta:
Pro Ysitie korostaa kokonaisvaltaista ”Ysiväylä” -ajattelua. Kyse on siis sekä valtatie 9:stä että sen rinnakkaisesta rautatieyhteydestä. Investointiohjelma ei heijasta kovin vahvasti tällaista kokonaisvaltaista väyläajattelua, vaan maantie- ja rautatiehankkeita tarkastellaan aika erillisinä, jopa pistemäisinä asioina. Pro Ysitie katsoo, että poikittaisten pääväylien, kuten VT 9 ja sen rinnalla kulkevan rautatien, kehittäminen edistäisi elinkeinoelämän tavoitteita, mutta myös yhdistäisi maakuntakeskuksia. Poikittaiset liikenneyhteydet teollisesta Suomesta rahtisatamiin tulisi varmistaa ja liikennekäytäväajattelua tulisi vahvistaa.

Lisäksi Liikenne 12 -suunnitelman tavoitteista liikenneturvallisuus ei ole noussut Pro Ysitien mielestä riittävän keskeiseksi investointiohjelman tavoitteeksi. Esimerkiksi Varsinais-Suomessa valtatieltä 9 puuttuvat liikenneturvallisuuden kannalta välttämättömät parannustoimenpiteet. Valtatie 9:n yhteysväli Turku–Tampere on keskimäärin muuta päätieverkkoa vaarallisempi. Yhteysvälillä sattuu vuosittain 25 henkilövahinko-onnettomuutta ja 4 ihmisen kuolema. Tästä ikävänä esimerkkinä viimeisin Aurassa tapahtunut kuolonkolari 17.8.21. Ysitien turvallisuuden kokonaisvaltainen edistäminen on näin ollen erittäin tärkeää ja perusteltua.  

Pro Ysitien lausuntoon pääset tutustumaan kokonaisuudessaan https://www.lausuntopalvelu.fi/FI

Pro Ysitie ry:n toiminnanjohtajaksi valittiin 1.8.2021 alkaen Auran kunnan kehittämisjohtaja Anna-Mari Alkio. Yhdistyksen hallitus teki yksimielisen päätöksen toiminnanjohtajan tehtävän siirtämisestä Anna-Mari Alkiolle. Samalla hallitus kiitti väistyvää toiminnanjohtajaa Anna-Liisa Juurista.

” 9-tien ja sen rinnalla kulkevan rautatien muodostama liikennekäytävä on Suomen merkittäviä maakuntakeskuksia ja innovaatiokeskittymiä yhdistävä väylä, jonka vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta. Pro Ysitie ry:n tarkoituksena on vaikuttaa liikennekäytävän kehittymiseen. Iloitsemme, että yhdistyksen toiminnanjohtajuus siirtyy hyvin verkostoituneisiin aktiivisiin käsiin”, kertoo yhdistyksen puheenjohtaja Juha Piiroinen.

Anna-Mari Alkiolla on yrittäjätaustaa, hän on toiminut mm. Neste liikenneasemakauppiaana sekä toimii kyberturvayhtiön omistajana ja hallituksessa. Hänellä on myös monipuolista kokemusta ja osaamista kunnan elinvoima- ja kehittämistehtävistä. Hän viestii aktiivisesti sosiaalisen median kanavissa elinkeinoelämän kuulumisista ja aikookin jatkaa samalla toimintamallilla myös Pro Ysitien toiminnanjohtajan tehtävässä. Anna-Mari on myös laajasti verkostoitunut mm. nuorkauppakamaritoiminnan kautta toimien tänä vuonna myös Suomen Nuorkauppakamareiden yhteiskuntavaikuttamisen kehitysjohtajana.

” Odotan vaikuttavaa ja laajaa yhteistyötä koko liikennekäytävän hyväksi. Pro Ysitien toiminnanjohtajana haluan olla edistämässä koko ysiväylän tasapainoista ja perusteltua kehittämistä sekä lisätä viestintää ja tiedottamista asian tiimoilta. Aloitan merkityksellisen työn elinvoimaisen liikenneyhteyden eteen positiivisella innokkuudella”, toteaa Anna-Mari Alkio.

Lisätietoja:

Juha Piiroinen

puheenjohtaja

puh. 044 758 1403

Anna-Liisa Juurinen

toiminnanjohtaja 31.7.2021 asti

puh. 040 747 7736

Anna-Mari Alkio

toiminnanjohtaja 1.8.2021 alkaen

puh. 040 631 0464
anna-mari.alkio@aura.fi

Pro Ysitie ry päätti toukokuussa ottaa kantaa 9- tien turvallisuuden parantamiseen. Tien turvallisuus ei ole sillä tasolla, mitä TEN – T ydinverkkoon kuuluvalta väylältä edellytetään. Eduskunnan tulee liikennepoliittista selontekoa käsitellessään nostaa 9-tien palvelutaso- ja turvallisuuspuutteiden korjaaminen kiireellisimmin edistettävien hankkeiden joukkoon. Tarve toimenpiteisiin on välitön. Pro Ysitie ry nosti esille kiireellisimmin ratkaistavina liikenneturvallisuuskohteina esiin neljä yhteysväliä.

Alasjärvi – Käpykangas

Suurin osa Tampereen ja Oriveden välisestä tiejaksosta on rakennettu 1970-luvun alkupuolella, eikä se vastaa nykyliikenteen tarpeita liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden osalta. Nykyisen tien suurimpina ongelmina ovat ohitusmahdollisuuksien vähäisyys, kaksikaistaisen tien ruuhkaisuus ja tien huono liikenneturvallisuus. Myös vilkkaat tasoliittymät, yksityistieliittymät sekä tien nopeustasoa vastaamaton geometria aiheuttavat turvallisuus- ja sujuvuusongelmia. Liikennöitävyyttä heikentää entisestään maankäytön lisääntyminen kasvavalla kaupunkiseudulla. Yhteysvälin turvallisuustaso on heikko, sillä välillä on ollut vakavia kuolemaan tai henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia.

Yhteysvälin suunnittelu- ja toteutusvalmius on varsin hyvä ja kehittämishankkeen hyöty-kustannus -suhde on poikkeuksellisen korkea.

Pro Ysitie ry esittää, että Alasjärvi-Käpykangas -yhteysvälin perusparannus käynnistetään mahdollisimman pian osana koko Tampere-Orivesi -yhteysvälin kehittämistä.

Vaajakoski: Kanavuori – Haapalahti

Valtatiet 4 ja 9 ovat osa kansallista raskaan liikenteen runkoyhteyttä sekä suurten erikoiskuljetusten verkkoa. Haapalahti – Kanavuori yhteysväli on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tieosuus toimii Jyväskylän eteläisenä sisääntulotienä, joka välittää sekä pitkämatkaista, seudullista että paikallista liikennettä. Vaajakosken ja Kanavuoren kiertoliittymien välinen osuus, jolla on 50-60 km/h nopeusrajoitus, katkaisee valtatien 4 moottoriväyläjakson. Ongelmallisen osuuden päissä olevien kiertoliittymien välityskyky ei vilkkaan liikenteen aikana ole riittävä ja liikenne ruuhkautuu säännöllisesti. Kiertoliittymien tulosuunnille muodostuu pitkiä jonoja ja Vaajakosken kiertoliittymän ruuhkautumisen takia autojonon pää ulottuu pahimmillaan Haapalahteen asti aiheuttaen esimerkiksi peräänajoja.

Yhteysvälin ruuhkaisuus aiheuttaa merkittävää haittaa elinkeinoelämän kuljetuksille ja pitkän matkan bussiliikenteelle sekä myös pitkänmatkaiselle ja paikalliselle henkilöliikenteelle. Suunnittelualueella on tasoliittymiä, mistä pääsy valtatien liikenteen sekaan on vaikeaa ja turvatonta väistämisvelvollisuuden ja suurten liikennemäärien vuoksi.

Tiesuunnitelma valmistuu 6/2021 ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke on toteutettavissa. Hankkeen kustannusarvio on noin 151 M€.

Pro Ysitie ry esittää, että Vaajakosken kohdan parantaminen ja sen riittävä rahoitus huomioidaan Väyläviraston suunnittelu- ja investointiohjelmassa.

Vartiala – Riistavesi – Tuusniemi

Valtatie 9 Kuopio–Joensuu-yhteysväli on maakuntakeskusten välinen pääyhteys, jonka liikennöitävyyttä haittaavat tien puutteellinen geometria ja ohitusmahdollisuuksien puute.

Yksi yhteysvälin turvattomimmista kohdista on Vartialan ja Riistaveden väli. Tie on rakennettava uudelle linjaukselle, koska valtatien ja sillan rakentaminen nykyiselle paikalle ei ole mahdollista.

Suunniteltavan tieosuuden liikennöitävyyttä haittaavat tien kapeus, mäkisyys ja mutkaisuus. Tieosuuden suuntaus alittaa jopa 80 km/h mitoitusnopeudelle asetettavat vaatimukset, eikä se näin ollen täytä valtatielle asetettavia vaatimuksia. Tällä hetkellä Riistaveden kohdalla on usean kilometrin matkalla 60 km/h nopeusrajoitus. Puutteita on myös tien tasauksessa. Yksittäisiä ongelmakohteita valtatiellä ovat kapean poikkileikkauksen takia Kivisillansalmen silta ja Riistaveden kirkon kohta. Kivisillansalmen holvisilta rajoittaa myös raskaimpien erikoiskuljetusten liikennöintiä. Liittymistä ongelmallisimpia ovat laaja-alainen ja kanavoimaton Keskustien liittymä sekä maantien 566 (Kaavintie) liittymä. Liittymissä on huonot näkemäolosuhteet. Suunniteltavalla tiejaksolla ei ole erillistä kevyen liikenteen yhteyttä ja näin ollen kevyen liikenteen asema on turvaton valtatien kapeilla pientareilla.

Suunnitelmavalmiutta koko välille tulee nostaa. Riistavesi – Tuusniemi yhteysvälin jatkosuunnittelu tulee käynnistää mahdollisimman pian nyt käynnissä olevien kehittämisselvitysten ja suunnitelmien valmistuttua. Tiesuunnitelma välille Vartiala-Riistavesi valmistuu 12/21 ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke on toteutettavissa. Hankkeen kustannusarvio on noin 15 M€.

Pro Ysitie ry esittää vuoden 2022 talousarvioon 15 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 kehittämiseen välillä Vartiala – Riistavesi ja jatkosuunnittelun käynnistämistä edelleen välille Riistavesi-Tuusniemi.

Valtatie 9 parantamiseen välillä Lieto as – Aura

Valtatie 9 parantamiseen välillä Lieto as – Loimaa (Humppilan rajalle) tarvitaan riittävä rahoitus. Kuluvan vuoden aikana on valmistunut yksityiskohtainen tiesuunnitelma nykyisen leveäkaistatien nelikaistaistamisesta välillä Lieto as – Aura. Tieosuuden merkittävimmät puutteet liittyvät liikenneturvallisuuteen ja tien laatutasoon. Tieosuus on erityisen vilkasliikenteinen ja moottoritietasoa koska sille liittyy myös Kantatie 41:n liikenne. Leveäkaistatiellä on ollut useita pahoja liikeonnettomuuksia ja tieosuudella tapahtuu enemmän onnettomuuksia kuin maan muilla valtateillä keskimäärin kilometriä kohden.

Pro Ysitie ry esittää vuoden 2022 talousarvioon 56 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 leveäkaistatien nelikaistaistamiseen välillä Lieto as – Aura.

***

Ysiväylä, eli valtatie 9 ja sitä myötäilevä rautatie on Suomen kattavin yhtenäinen poikittaisväylä Skandinavian ja Venäjän välillä ulottuen Turusta aina Niiralaan saakka. Ysiväylä yhdistää viisi vahvaa ja kasvavaa yliopistokaupunkia (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu) sekä suuren joukon elinvoimaisia seutukaupunkeja ja maalaiskuntia. 9-väylän vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta.

Valtatie 9 kuuluu EU:n kattavaan TEN-T verkostoon. Turun ja Naantalin satamista on säännöllinen laivaliikenne mm. Ruotsiin ja Saksaan. Itä‐Suomessa Niiralan rajanylityspaikan liikenne taas on kasvanut suhteellisesti eniten ja sen kautta kuljetaan Petroskoihin ja aina Barentsin merelle saakka.  Ysiväylä yhdistää myös viisi kasvavaa lentokenttää ja näiden maakuljetuksia toisiinsa.

Yhdistyksen vuosikokous järjestettiin 21.5.2021 Suonenjoella. Koronarajoituksista johtuen kokoukseen osallistuminen mahdollistettiin myös etäyhteyksillä. Kokouksessa käsiteltiin sääntömääräiset asiat ja täydennettiin yhdistyksen hallitusta.

Yhdistykseen hallitusta täydennettiin seuraavilla henkilöillä:

• Timo Kiviluoma Tuusniemeltä
• Lasse Silván Akaalta
• Jyri Sarkkinen Humppilasta
• Lari Laakso Lempäälästä
• Jarno Turunen Pohjois-Karjalan maakuntaliitosta

Kokous päätti esittää kannanoton 9-tien turvallisuuden parantamiseksi. Tien turvallisuus ei ole sillä tasolla, mitä TEN – T ydinverkkoon kuuluvalta väylältä edellytetään. Yhdistyksen kokous katsoi, että eduskunnan tulee liikennepoliittista selontekoa käsitellessään nostaa 9-tien palvelutaso- ja turvallisuuspuutteiden korjaaminen kiireellisimmin edistettävien hankkeiden joukkoon. Tarve toimenpiteisiin on välitön. Pro Ysitie ry nosti esille kiireellisimmin ratkaistavina liikenneturvallisuuskohteina esiin neljä yhteysväliä:

Alasjärvi – Käpykangas

Pro Ysitie ry esittää, että Alasjärvi-Käpykangas -yhteysvälin perusparannus käynnistetään mahdollisimman pian osana koko Tampere-Orivesi -yhteysvälin kehittämistä.

Vaajakoski: Kanavuori – Haapalahti

Pro Ysitie ry esittää, että Vaajakosken kohdan parantaminen ja sen riittävä rahoitus huomioidaan Väyläviraston suunnittelu- ja investointiohjelmassa.

Vartiala – Riistavesi – Tuusniemi

Pro Ysitie ry esittää vuoden 2022 talousarvioon 15 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 kehittämiseen välillä Vartiala – Riistavesi ja jatkosuunnittelun käynnistämistä edelleen välille Riistavesi-Tuusniemi.

Valtatie 9 parantamiseen välillä Lieto as – Aura

Pro Ysitie ry esittää vuoden 2022 talousarvioon 56 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 leveäkaistatien nelikaistaistamiseen välillä Lieto as – Aura.

Parannuskohteiden tarkemmat perustelut on esitetty täällä:  Kannanotto_toukokuu 2021_allekirjoitettu 

Pro Ysitie ry toteutti kyselytutkimuksen ysiväylän alueen yrityksille. Kyselyn tavoitteena oli selvittää elinkeinoelämän tarpeita ysiväylän kehittämiseksi ja saavutettavuuden parantamiseksi. Kyselytutkimuksen perusraportti on ladattavissa tästä:>>>Pro Ysitien yrityskysely_Perusraportti  Kyselytutkimuksen tuloksia tullaan hyödyntämään yhdistyksen edunvalvonnassa.

Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelija Virpi Palola hyödynsi kyselyaineistoa opinnäytetyössään. Palola kohdensi opinnäytetyönsä koskemaan matkailualan yrityksiä, joille oli laadittu myös erillinen kysymyspatteristo kyselyssä.

Palolan tavoitteena oli saada yrityksiltä näkemys siitä, olisiko niillä kiinnostusta lähteä kehittämään ysiväylästä matkailutuotetta sekä osallistumaan sen rahoitukseen. Yrityksiä pyydettiin myös arvioimaan saavutettavuuttaan sekä ysiväylän merkitystä omalle toiminnalleen. Kyselytutkimus toteutettiin pääosin määrällisenä tutkimuksena.

Tulosten perusteella voidaan todeta, että osalla yrityksistä olisi kiinnostusta kehittää ysiväylää matkailutuotteena. Jämsäläiset yritykset olivat muita alueita hieman enemmän kiinnostuneempia kehittämään markkinoinnin yhteistyötä. Rahoitukseen osallistuminen nähtiin kuitenkin haasteelliseksi suurimmassa osassa vastauksista. Saavutettavuus ja ysiväylän merkitys omalle toiminnalle koettiin jämsäläisissä yrityksissä muita suurempana. Tuloksista voi päätellä, että kiinnostusta ysiväylän kehittämiseksi matkailubrändinä on olemassa. Hyvän saavutettavuuden turvaamiseksi valtatie 9:n kuntoon, tien kaistoituksiin ja opasteisiin tulisi panostaa.

Palolan opinnäytetyön voi ladata tästä: >>> Palola_Virpi

Pro Ysitie ry:n vuosikokous järjestettiin koronarajoitusten vuoksi poikkeuksellisesti vasta 9.6 Hankasalmella Lomakeskus Revontulessa. Ennen yhdistyksen kokousta kuultiin Hankasalmen kunnanjohtaja Matti Mäkisen ja Sininen Tie ry:n puheenjohtaja Jorma Keijosen puheenvuorot. Sininen Tie ry on tehnyt Pro Ysitielle ehdotuksen yhteistyön tiivistämisestä. Asiaa tullaan käsittelemään yhdistyksen hallituksessa kuluvan syksyn aikana.

Vuosikokous käsitteli kokouksessaan sääntömääräiset asia, vahvisti yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2020, nimesi yhdistykselle puheenjohtajiston, uuden hallituksen sekä hyväksyi lopullisesti yhdistyksen sääntömuutokset.

Yhdistyksen jäsenmaksut pysyivät ennallaan.

Kunnat yli 30 000 asukasta 500 €
Kunnat alle 30 000 asukasta 200 €
Yhteisöt 100 €
Yritykset 100 €
Henkilö- / kannattajajäsenet 30 €

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen.

Lisätietoja,

toiminnanjohtaja
Anna-Liisa Juurinen
anna-liisa.juurinen@jamsa.fi
040- 747 7736

Yhdistyksen sääntömuutos on ollut vireillä vuosikokouksesta 23.4.2019 alkaen. Yhdistyksen sääntöjen mukaan ehdotus yhdistyksen sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on käsiteltävä kahdessa peräkkäisessä vähintään kuukauden väliajoin pidettävässä yhdistyksen kokouksessa. Muutosehdotuksen on saatava taakseen vähintään 2/3 kummassakin kokouksessa annetuista äänistä ja purkamisehdotuksen vastaavasti vähintään 4/5.

Yhdistyksen sääntöjä on käsitelty vaiheittain ja osa sääntömuutoksista hyväksyttiin yhdistyksen syyskokouksessa 11.12.2019 Aurassa. Kevätkokous päätti hyväksyä sääntömuutokset lopullisesti. Keskeisimmät muutokset sääntöihin:

• Yhdistyksen hallituksen jäsenten toimikautta pidennettiin kahteen vuoteen
• Etäosallistuminen yhdistyksen hallituksen kokouksiin sallittiin
• Yhdistykselle valitaan yksi toiminnantarkastaja ja yksi varatoiminnantarkastaja (aiemmin 2 tilintarkastajaa ja 2 varatilintarkastajaa)

Lisäksi tehtiin joitain pienempiä tekstiasuun liittyviä muutoksia.

Pro_ysitie_säännöt_hyväksytty_2020

Ysiväylä, eli valtatie 9 ja sitä myötäilevä rautatie on Suomen kattavin yhtenäinen poikittaisväylä Skandinavian ja Venäjän välillä ulottuen Turusta aina Niiralaan saakka. Ysiväylä yhdistää viisi vahvaa ja kasvavaa yliopistokaupunkia (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu) sekä suuren joukon elinvoimaisia seutukaupunkeja ja maalaiskuntia. Valtatie 9 kuuluu EU:n kattavaan TEN-T verkostoon. Turun ja Naantalin satamista on säännöllinen laivaliikenne mm. Ruotsiin ja Saksaan. Itä‐Suomessa Niiralan rajanylityspaikan liikenne taas on kasvanut suhteellisesti eniten ja sen kautta kuljetaan Petroskoihin ja aina Barentsin merelle saakka.  Ysiväylä yhdistää myös viisi kasvavaa lentokenttää ja näiden maakuljetuksia toisiinsa.

Ysikäytävä on Suomen merkittäviä maakuntakeskuksia ja innovaatiokeskittymiä yhdistävä väylä, jonka vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta. Mahdollisuuksia on paljon enempään. ”Gateway Finland” on toistaiseksi puutteellisesti avautunut mahdollisuus.

Pro Ysitien yhdistyksen kokous päätti joulukuussa kiirehtiä ysiväylän edelleen kehittämistä ja nosti esille ajankohtaisina oheisen liitteen mukaisesti erityisesti kolme kohdetta:

• Valtatie 9 parantamiseen välillä Lieto as – Loimaa (Humppilan rajalle): Pro Ysitie ry esittää vuoden 2021 talousarvioon 32 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 leveäkaistatien nelikaistaistamiseen välillä Lieto as – Aura.
• Länsi-Suomen kasvukolmion työmatkaliikenteen parantaminen Toijala-radalla: Esitämme kahta velvoiteliikennevuoroa Toijala-radalle Turku – Tampere välille työmatkaliikenneaikaan (aamulla yksi klo 7 – 9 välille ja iltapäivällä klo 16 – 18 välille)
• Jyväskylä – Pieksämäki – Jyväskylä junavuorotarjonta entiselle tasolleen: Esitämme, että seuraavat lakkautetut junavuorot palautetaan Jyväskylä Pieksämäki välille:
  • Jyväskylä-Pieksämäki IC 159, lähtöaika 8:02 ja perillä 9:18
  • Jyväskylä-Pieksämäki IC 151, lähtöaika 18:37 ja perillä 19:25
  • Pieksämäki-Jyväskylä IC 140, lähtöaika 6:30 ja perillä 7:20
  • Pieksämäki-Jyväskylä IC 154, lähtöaika 17:12 ja perillä 18:01

Koko esityksen voi ladata tästä: Kannanotto_tammikuu_2020

Elinkeinoelämän tarpeita kuullaan Pro Ysitien toiminnassa. Pro Ysitie ry toteuttaa kevään 2019 aikana kyselyn ysikäytävän (Valtatie-9 ja sen rinnalla kulkeva rautatie) vaikutusalueella toimiville yrityksille. Kyselyn tavoitteena on kerätä tietoa ysikäytävän kehittämistarpeista ja merkityksestä yrityksille.

Tampereen ammattikorkeakoulun tradenomiopiskelija Virpi Palola hyödyntää kyselyaineistoa opinnäytteessään, jossa hän tutkii ysikäytävän matkailuyritysten saavutettavuutta ja yritysten kiinnostusta matkailun yhteismarkkinointiin.

• Ysikäytävä ei vielä ole Tiehallinnon määrittelemä virallinen matkailutie, mutta voisi olla. Ysikäytävän varrella on runsaasti upeaa matkailutarjontaa jota voisi tuoda esiin ysikäytävä – matkailukäytävä teemalla, mikäli matkailuyritykset niin tahtovat, visioi Virpi Palola.

Kysely on avoinna toukokuun 2019 ajan osoitteessa: https://link.webropolsurveys.com/S/BA656AE4694B9F42

Kyselyn tulokset julkaistaan alkusyksystä 2019 ja niitä hyödynnetään ysikäytävän edunvalvonnassa ja yhdistyksen toiminnan kehittämisessä.

• Elinkeinoelämän tarpeet ysikäytävän kehittämiselle ja saavutettavuuden parantamiselle ovat tärkein perustelu ysikäytävän edunvalvonnassa. Toivomme, että yritykset vastaavat kyselyyn aktiivisesti koko yhteysvälillä, toteaa Pro Ysitien puheenjohtaja Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen.

Pro Ysitie ry on yleishyödyllinen yhdistys, joka toimii aktiivisesti Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion, Joensuun ja Niiralan välisen valtatie 9:n ja vastaavien ratayhteyksien kehittämiseksi. Yhdistyksen jäseninä (37) ovat varsin kattavasti yhteysvälin keskuskaupungit, muut kunnat ja kaupungit, maakuntien liitot, kehittämisyhtiöt ja kauppakamarit.

Lisätietoa kyselystä ja Pro Ysitie ry:n toiminnasta:

toiminnanjohtaja
Anna-Liisa Juurinen
anna-liisa.juurinen@jamsek.fi
p. 040 – 747 7736

Pro Ysitie ry:n vuosikokous järjestettiin 23.4. Muuramessa. Ennen yhdistyksen varsinaista kokousta kuultiin europarlamentaarikko Henna Virkkusen ajatuksia väylien kehittämisestä eurooppalaisesta näkökulmasta. Virkkunen kannusti yhdistystä aktiiviseen edunvalvontaan suhteessa hallitusohjelmavalmisteluihin ja kertoi, että tulevalla ohjelmakaudella EU:n liikenteen rahoitus painottuu kahteen näkökulmaan: päästöjen vähentämiseen ja liikenteen digitaalisuuden edistämiseen.

Vuosikokous käsitteli kokouksessaan sääntömääräiset asiat, vahvisti yhdistyksen jäsenmaksut vuodelle 2019 ja nimesi yhdistykselle puheenjohtajan  sekä uuden hallituksen.

Yhdistyksen jäsenmaksut pysyvät ennallaan.

Kunnat yli 30 000 asukasta 500 €
Kunnat alle 30 000 asukasta 200 €
Yhteisöt 100 €
Yritykset 100 €
Henkilö- / kannattajajäsenet 30 €

Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen.

Lisätietoja,

toiminnanjohtaja
Anna-Liisa Juurinen
anna-liisa.juurinen@jamsek.fi
040- 747 7736

Pro Ysitien hallitus kokoontui Suonenjoella 20.3. Hallitus valmisteli vuosikokousasiat, käsitteli yhdistyksen toiminnan kehittämistä koskevan kyselyn tulokset ja päätti yhdistyksen hallitusohjelmatavoitteista. 

Hallitusohjelmatavoitteiksi asetettiin:

1. Suomessa tulee tukea ja kehittää sellaisia hankkeita, jotka parhaalla mahdollisella tavalla edistävät tavaralogistiikan tehokkuutta, ihmisten matkaketjujen toimivuutta ja sitä kautta eri alueiden ja koko Suomen kilpailukykyä.
2. Ysikäytävää tulee kehittää koko pituudeltaan etelästä-pohjoiseen suuntautuvien väylien rinnalla. Liikennepoliittiset ratkaisut tulee tehdä pitkäjänteisesti ja suunnitelmallisesti yhteistyössä kaupunkiseutujen kanssa.
3. Liikennekäytävien kehittämisen budjettirahoituksen tasoa tulee nostaa pysyvästi, ilmastotavoitteiden saavuttamiseksi.
   1. Teollisuuden taakkojen siirtäminen ja joukkoliikennepainotteinen liikkuminen edellyttävät poikittaisten raideyhteyksien kehittämistä ja investointeja.
   2. Tieliikenteessä pääväyliä tulee kehittää siten, että väylien infrastruktuuri mahdollistaa siirtymisen vaihtoehtoisilla energiamuodoilla kulkeviin ajoneuvoihin.
4. Nopeiden raide- ja tieyhteyksien kehittämisessä rahoitusta tulee ohjata liikenneturvallisuutta parantaviin hankkeisiin.
5. Liikenneväylien korjausvelkaa purkamaan on varattava riittävä rahoitus.
6. Resurssien käytössä on löydettävä ratkaisumalleja, jotka tukevat liikennejärjestelmän kehittämistä kokonaisuutena ja turvaavat kuljetukset eri yhteysväleillä.

Yleisten tavoitteiden lisäksi hallitusohjelmatavoitteita täydennettiin yhteysvälien kehittämistarpeilla yhdistyksen vaikuttamisstrategian mukaisesti.

Hallitusohjelmatavoitteet

Lisätietoja:

Anna-Liisa Juurinen, anna-liisa.juurinen@jamsek.fi, 040 – 747 7736.

Ysitien liikenneturvallisuuden ja välityskyvyn parantaminen on Kangasala-Orivesi yhteysvälin elinkeinoelämän kehittymiselle ratkaiseva kysymys. Valmistuneessa selvityksessä korostuu tarve toimeenpanna valtatie 9:n Kangasala-Orivesi välin parantamissuunnitelmat pikaisesti ja sisällyttää ne maan kiireellisimpien tieinvestointien joukkoon.

Oriveden ja Kangasalan kaupungit käynnistivät valtatie 9:n varren elinkeinoelämän ja liikenteen
kehittämissuunnitelman laatimisen alkuvuodesta 2017. Kehittämissuunnitelman valmistelusta on vastannut FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy. Kangasalan ja Oriveden kaupunkien lisäksi valmistelussa on ollut mukana teemaan liittyviä sidosryhmiä, muun muassa alueen yrittäjäjärjestöt, Tampereen kaupunki, Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä sekä Pirkanmaan ELY-keskus.

Kangasala – Orivesi yhteysvälin kapasiteetti nähdään selvityksessä nykyisellään suoranaisena esteenä elinkeinojen ja alueen maankäytön kehittymiselle. Jatkuvat ruuhkat vaikuttavat suoraan yritysten kuljetuskustannuksiin ja sitä kautta myös kilpailukykyyn. Myös liikenteen tiukkojen päästövähennystavoitteiden kannalta on tärkeää, että elinkeinoelämän keskeiset kuljetusreitit ovat sujuvia eikä turhia pysähdyksiä ole. Tämä edellyttää valtateiltä riittävää kuntoa ja välityskapasiteettia-

• Maan tärkeimmän poikittaisliikenteen väylän parantamiselle tulee osoittaa kiireellisesti rahoitus tulevassa hallitusohjelmassa ja valtion budjettivalmistelussa. Lähtökohtana tulee olla koko tärkeän yhteysvälin parantaminen kerralla, sillä ainoastaan sen kautta voidaan varmistaa ripeä toteutus ja täysimittaiset hyödyt liikenneturvallisuudelle ja tien käyttäjille, toteavat Kangasalan kaupunginjohtaja Oskari Auvinen ja Oriveden kaupunginjohtaja Juha Kuusisto.

Lue koko tiedote: Tiedote vt9-kehittämissuunnitelma 21.3.2019

Kehittämissuunnitelma lyhyesti: VT9 Kangasala-Orivesi -kehittämissuunnitelma_LYHYTKUVAUS

Pro Ysitien hallitus päätti kokouksessaan 9.1.2019 hyväksyä yhdistykseen kaksi uutta jäsentä Kangasalan kaupungin ja Jämsän kaupungin kehitysyhtiön  Jämsek Oy:n. Yhdistyksen uudet jäsenet vahvistavat yhdistystä erityisesti itäisen Pirkanmaan ja eteläisen Keski-Suomen suunnalla.

Pro Ysitie hyväksyy mielellään toimintaansa mukaan jäseniä, joiden tavoitteena on ysitien ja sitä myötäilevän rautatien ympäristön elinvoiman vahvistaminen ja edunvalvonta. Jäsenhakemukset käsittelee ja hyväksyy yhdistyksen hallitus.

Yhdistyksen hallitus päätti kokouksessaan jatkaa Pro Ysitien kehittämistä koskevan kyselyn toteutusaikaa. Kyselyn tulokset tullaan huomioimaan yhdistyksen toiminnan suuntaamisessa ja kehittämisessä. Kyselyyn pääsee tämän linkin kautta >>>.

Lisätietoja

Toiminnanjohtaja
Anna-Liisa Juurinen
040-747 7736
anna-liisa.juurinen@jamsek.fi

Pro Ysitie ry juhlistaa 10 vuotista taivaltaan juhlaseminaarissa 9.1.2019. Seminaarin juhlapuhujana kuullaan kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläistä. Asiantuntijapuheenvuoron käyttää VTT, asiantuntija Timo Aro aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:stä. Paikalla juhlistamassa yhdistyksen kymmenen vuoden taivalta on suuri osa yhdistyksen toiminnassa mukana olleista vaikuttajista.

Juhlaseminaari järjestetään historiallisessa miljöössä

Pro Ysitien juhlaseminaari järjestetään samassa historiallisessa miljöössä, jossa yhdistys perustettiinkin: Tampereen kaupungin valtuustosalissa. Yhdistyksen perustamista edelsivät useat valmistelevat kokoukset, 90- luvulta alkaen tehdyt selvitykset ja huoli yhteysvälin liikenneturvallisuudesta. Yhdistyksen perustamisesta päätettiin, kun huomattiin, ettei pelkkä seuranta tai selvitystyö tuottanut parannuksia liikenneturvallisuuden ja vaikuttavuuden näkökulmasta. Yhdistyksen perustava kokous pidettiin Tampereella 9.1.2009 ja hallituksen puheenjohtajaksi valittiin Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, joka toimikin tehtävässä aina vuoden 2017 vuosikokoukseen asti.

Juhlaseminaariin ovat tervetulleita yhdistyksen jäsenten lisäksi kaikki asiasta kiinnostuneet, myös median edustajat. Linkki seminaariohjelmaan: https://proysitie.fi/ajankohtaista/juhlaseminaari-pro-ysitie-10-vuotta/

Ysiväylän merkitys on kiistaton

Pro Ysitie- yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä koko yhteysvälin kehittämiseksi vuodesta 2009, mutta tehtävää riittää jatkossakin toteaa hallituksen puheenjohtaja, Suonenjoen kaupunginjohtaja Juha Piiroinen:

”Suomea itä-länsisuunnassa halkova ysitie on merkittävin ja kattavin poikittaisyhteys Scandinavian ja Venäjän välillä. Tie ja sitä myötäilevä rautatie satamayhteyksineen yhdistää viisi vahvaa kasvukeskusta ja yliopistokaupunkia. Tien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu ysitien ympäristössä. Suomen kilpailukyvyn ylläpitäminen edellyttää merkittäviä panostuksia ysiväylän turvallisuuteen ja tietä myötäilevän rautatien läpäisykykyyn. Siinä riittää tavoitetta seuraavalle kymmenelle vuodelle.”

Lisätietoja:
Anna-Liisa Juurinen
toiminnanjohtaja
Pro Ysitie ry
p. 040 747 7736
anna-liisa.juurinen@jamsek.fi

Pro Ysitie yhdistys toivottaa jäsenilleen, yhteistyökumppaneilleen ja kaikille tiellä liikkujille oikein hyvää ja rauhallista joulua. Ensi vuodelta odotamme yhdistyksen toiminnan kehittymistä ja edunvalvonnan onnistumista koko yhteysvälin asioissa.

Ollaan yhteyksissä!

Anna-Liisa

Pro Ysitie -yhdistys täyttää 9.1.2019 kymmenen vuotta ja yhdistykselle on nimetty syyskuussa uusi toiminnanjohtaja. Kymmenvuotisen taipaleen tullessa täyteen ja uuden toiminnanjohtajan aloittaessa tehtävässään on hyvä hetki viitoittaa Pro Ysitien tulevia suuntalinjoja sekä ottaa katsaus siihen, mihin päin toimintaa tulisi kehittää.

Pro Ysitie kerää palautetta toiminnastaan ja kehittämisehdotuksia yhdistyksen toiminnan kehittämiseksi web-kyselyllä. Kyselyn avulla on tarkoitus selvittää jäsenten näkemyksiä Pro Ysitien toiminnasta ja kuulla heidän mielipiteensä siitä, millaista strategiaa Pro Ysitien tulisi jatkossa toteuttaa.

Jäsenten ääni on tarpeen saada kuuluviin, jotta toiminta palvelisi mahdollisimman hyvin jäsenyydelle asetettuja odotuksia. Verkkokyselyyn voi vastata 17.12 asti tämän linkin >>> kautta. Kyselyn tulokset käsitellään Pro Ysitien hallituksessa 9.1.2019.

Lisätietoja,

Anna-Liisa Juurinen
anna-liisa.juurinen@jamsek.fi
040 747 7736

Pro Ysitie täyttää 10 vuotta 9.1.2019. Yhdistys juhlistaa 10 vuotista taivaltaan juhlaseminaarissa Tampereen kaupungin valtuustosalissa, missä järjestettiin myös yhdistyksen perustamiskokous. Juhlaseminaariin ovat tervetulleita yhdistyksen jäsenten lisäksi kaikki väylän kehittymisestä kiinnostuneet.

Kutsu_juhlaseminaariin

Aika: 9.1.2019 klo 15 – 18

Paikka:  Tampereen kaupungin keskusvirastotalo, valtuustosali, Aleksis Kivenkatu 14-16

Ohjelma:

Avaussanat
Juha Piiroinen, Pro Ysitien hallituksen puheenjohtaja

Tervetuloa Tampereelle
Aleksi Jäntti, apulaispormestari, Tampereen kaupunki

Liikenneväylien ja aluekehityksen välinen pyhä yhteys
Timo Aro, VTT, asiantuntija, Aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI

Pitkä tie: Pro Ysitien 10 vuotta
Risto J. Rantala ja Pauli Salminen

Juhlapuhe: kohti uuden sukupolven väylänpitoa ja aluekehittämistä
Anu Vehviläinen, kunta– ja uudistusministeri

Kommenttipuheenvuorot
Markku Andersson ja Olavi Ala-Nissilä

Leivoskahvit

Ilmoittautumiset ruoka-ainerajoitteineen tämän linkin kautta tai
anna-liisa.juurinen@jamsek.fi

Tervetuloa!

Ohjelmamuutokset mahdollisia.

Pro Ysitien hallitus päätti kokouksessaan 28.9 antaa lausunnon LVM:n runkoverkkoasetusluonnokseen ja pyytää lausunnon huomioimista lopullista esitystä valmisteltaessa. Lausunto on kokonaisuudessaan luettavissa osoitteessa lausuntopalvelu.fi.

Lausunnossaan Pro Ysitie esittää koko ysiväylän mukaan ottamista ja huomioimista runkoverkkoasetuksessa merkittävänä poikittaisena kehityskäytävänä Turusta aina Venäjälle, Niiralan raja-asemalle asti. Nyt esillä olevasta luonnoksesta tärkeä itäyhteys Joensuusta Niiralaan puuttuu. Pro Ysitie muistuttaa lausunnossaan, että tienumeroinnin osalta VT9 yhteys jatkuu katkeamatta itärajalle asti ja Niiralan raja-aseman välityskykyä ja infraa on saatu merkittävästi parannettua.

Pro Ysitie nostaa lausunnossaan esiin myös Suomen vanhimpiin kuuluvan ratayhteyden Turku-Toijala puuttumisen esitysluonnoksesta. Em. raideyhteys muodostaa etelän voimakolmion kolmannen sivun, merkittävän satamayhteyden Turku-Tampere välillä ja mahdollistaa koko kasvukolmion sujuvan tavara- ja työmatkaliikenteen. 

Lisätietoja:
Anna-Liisa Juurinen
toiminnanjohtaja
Pro Ysitie
p. 040 – 747 7736

Pro Ysitien hallitus on kokouksessaan 28.9.2018 nimennyt yhdistyksen toiminnanjohtajaksi Jämsek Oy:n kehittämispäällikön Anna-Liisa Juurisen. Nykyisin Jämsän kaupungin kehittämisyhtiön kehittämispäällikkönä toimiva Juurinen on aikaisemmin mm. vastannut kansallisten aluekeskusohjelman sekä koheesio ja kilpailukykyohjelman koordinoinneista Jämsän seudulla.

Toiminnanjohtajan tehtävä vapautui, kun aiemmin tehtävässä vaikuttanut Risto Rantala siirtyi Pirkanmaan ELY-keskuksen palvelukseen asiantuntijaksi, eikä toiminnanjohtajan tehtävän hoitaminen istunut enää luontevasti hänen työnkuvaansa. Tehtävät siirtyvät Juuriselle lokakuun alkupuolella, mutta Rantala tulee jatkamaan aktiivista toimintaa yhdistyksen jäsenenä. 

Toiminnanjohtajan tehtäviin kuuluu 9-tien edunvalvonta ja yhteydenpito päättäjiin, alan kehityksen seuraaminen, työn hoitamiseen liittyviin tilaisuuksiin osallistuminen, viestintää, tiedottamista ja julkisia esiintymisiä sekä yhdistyksen hallinnollisia tehtäviä. 

Juurinen pyrkii toiminnanjohtajana lisäämään Pro Ysitien näkyvyyttä mediassa ja aktivoimaan yhdistyksen jäseniä yhteiseen edunvalvontaan. ”Toiminnassaan yhdistys on täsmälleen yhtä vahva, kuin sen jäsenet ovat. Toivonkin, että jäsenistö toimittaa minulle aktiivisesti tietoa ajankohtaisista 9-tien asioista mediassa ja muualla edunvalvonnassa esiin nostettavaksi,” toivoo Juurinen.

Lisätietoja:

Anna-Liisa Juurinen
kehittämispäällikkö, Jämsek Oy
toiminnanjohtaja, Pro Ysitie

Anna-Liisa.juurinen@jamsek.fi
p. 040 747 7736

ProYsi_edunvalvontastrategia-31_5_2018.doc

toimintakertomus2017 toimintasuunnitelma2018 HALLITUS 2017-2018

Tervetuloa Pro Ysitie yhdistyksen vuosikokoukseen Tampereelle 23.5 klo 10-. Kokouspaikkana Technopolis Yliopistonrinne, Kalevantie 2. Kokoustila Pappkoff. Käsitellään säännöissä vuosikokoukselle määrätyt asiat. Lisäksi vahvistetaan yhdistyksen edunvalvontastrategia vuoteen 2020. Liikennepoliittisen ajankohtaiskatsauksen pitää valtiovarainvaliokunnan liikennejaoston jäsen, kansanedustaja Olavi Ala-Nissilä. Kokouskutsu on toimitettu jäsenyhteisöjen virallisen osoitteen lisäksi myös yhdistyksen nykyisille hallituksen jäsenille. Kokouskahvit katettu 9.30 alkaen ja kokouksen jälkeen yhdistys tarjoaa lounaan. Tarjoilu- ja kokousjärjestelyjen sujumiseksi ilmoitathan tulostasi viim. 17.5 vastaamalla tähän sähköpostiin. Kokouksen asialista liitteenä. Tervetuloa !

Tampereen apulaispormestari Pro Ysitien hallitukseen

HALLITUS 2017-2018

VUOSIKOKOUSKUTSU

Erikoistyo

Pro Ysitien hallituksen kokous pidetään Tampereen Technopoliksella os. kalevantie 2 perjantaina 24.2.2017 klo 10. Kokoustila Idestam.

Vastaus kirjalliseen kysymykseen KK 478/2016 vp

Lue vastaus PDF-tiedostona >

Eduskunnan puhemiehelle

Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Olavi Ala-Nissilän /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 478/2016 vp:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tieliikenteen turvallisuutta parantavien toimien kiirehtimiseksi valtatiellä 9 Liedon ja Akaan välisellä tieosuudella ja tieosuuden kehittämishankkeen toteuttamisen kiirehtimiseksi?

Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:

Valtatie 9 on yksi Suomen merkittävimmistä valtakunnallisia keskuksia yhdistävistä poikittaisyhteyksistä. Tie on merkittävä sisämaan yhteys keskeisiin Lounais-Suomen vientisatamiin ja sillä on erityistä merkitystä puu-, paperi- ja elintarviketeollisuudelle sekä matkailulle. Valtatie 9 kuuluu koko pituudeltaan Euroopan laajuiseen TEN-T kattavaan verkkoon.

Turun lähellä tie on vilkas työmatkaliikenteen reitti, jota käyttää päivittäin yli 19 000 autoa. Liikenteen määrä vähenee Tampereelle päin, mutta on vähäliikenteisimmässäkin kohdassa yli 4 600 autoa päivässä.

Liikenneturvallisuus on valtatien 9 suuri huolenaihe ja ongelmat ovat tiedossa. Välillä Lieto – Akaa tiheässä olevat liittymät ja turvallisten ohitusmahdollisuuksien puute aiheuttavat onnettomuuksia ja nopeustason vaihtelua. Osuus on muihin pääteihin verrattuna keskimääräistä vaarallisempi.

Turku – Tampere kehityskäytäväselvitys valmistui vuonna 2014. Yhteysvälin suunnittelu oli osa valtakunnallista Liikennerevoluutio -hanketta, jossa haettiin laaja-alaisempaa näkökulmaa liikennejärjestelmän suunnitteluun. Selvityksessä Turun ja Tampereen välistä radan ja valtatien 9 muodostamaa liikennekäytävää käsitellään yhtenä kokonaisuutena. Selvitys laadittiin vuorovaikutuksessa yhteysvälin kuntien, viranomaisten ja muiden sidosryhmien kanssa ottaen huomioon kaikkien liikennemuotojen käyttäjätarpeet.

Liikennekäytävän Turku – Tampere kehittämisen tavoitteena on käyttäjien palvelutason ja matkaketjujen parantaminen sekä liikenteellisten ongelmakohtien poisto henkilö- ja tavaraliikenteessä.

Selvityksen lopputuloksena on esitetty noin 10 vuoden sisällä tarpeelliset toimenpiteet nykytilan puutteiden poistamiseen. Toimenpiteiden kustannusarvio on noin 122 M€. Toimenpiteet on mahdollista toteuttaa vaiheittain ja ne on ryhmitelty kiireellisyysjärjestyksessä kolmeen parantamisen toimenpidekokonaisuuteen (korit).

Korissa 1 painottuvat liikenneturvallisuus, joukko- ja kevyen liikenteen toimintaedellytykset sekä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuus. Toimenpiteiden kustannusarvio on 12 M€. Toimenpiteillä on lähes välitön toteutusmahdollisuus ja tarvittavat toteutussuunnitelmat ovat pääosin laadittu.

Korissa 2 painottuu liikenneturvallisuuden, joukko- ja kevyen liikenteen toimintaedellytysten sekä elinkeinoelämän kuljetusten sujuvuuden lisäksi työmatkaliikenteen sujuvuus. Kustannusarvio on 58 M€, joka sisältää myös 1 korin toimenpiteet.

Kori 3 sisältää kaikki toimenpiteet. Korissa painottuu edellisten lisäksi myös rautatiekuljetusten toimintaedellytysten (välityskyvyn ja täsmällisyyden) parantaminen. Kustannusarvio on 122 M€, joka sisältää myös 1 ja 2 korin toimenpiteet.

Kesäkuussa 2016 valtatien 9 parantamiseen välillä Aura-Humppila osoitettiin 6,2 M€ osana perusväylänpidon lisärahoitusta. Rahoituksella Varsinais-Suomen ELY- keskus toteuttaa 1. korin kiireellisimmistä toimenpiteistä 6 liittymäporrastusta sekä Loimaan eritasoliittymän parannuksen vuosina 2017–2018. Toimenpiteet parantavat ensisijaisesti liikenneturvallisuutta.

Koriin 2 ja 3 sisältyvien toimenpiteiden jatkosuunnittelun aikataulusta ei ole päätetty.

Valtatien 9 Lieto – Akaa parantaminen kokonaisuutena (noin 116 M€) on ehdolla seuraavien hallituskausien toteutusohjelmiin. Hanketta voidaan toteuttaa myös vaiheittain. Varsinais-Suomen ELY- keskuksen näkemyksen mukaan valtatien 9 kehittäminen on alueen toiseksi kiireellisin pääteiden kehittämishanke heti E18 Turun kehätien kehittämisen jälkeen.

Helsingissä 14.10.2016

Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner

LVM/1712/01/2016

Eduskunnan puhemiehelle

Valtatie 9 (Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala) on yhtenäisenä, itä-länsisuuntaisena yhteysvälinä merkittävä ja Suomen kattavin poikittaisväylä Skandinavian ja Venäjän välillä. Tie ja sitä myötäilevä rautatie yhdistää viisi vahvaa kasvukeskusta ja yliopistokaupunkia. Tien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä, ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu tällä vyöhykkeellä. Myös tulevat uudet metsäklusterin suurinvestoinnit Kuopioon ja Äänekoskelle tulevat lisäämään osaltaan myös ysiväylän tarvetta. Turun satamaan sisämaasta suuntautuva raskas liikenne on elinkeinoelämän kannalta tärkeää. Ysiväylä edustaa kaikilla mittareilla neljännestä Suomen kansantalouden vaikutusalueesta.

Eteläisen Suomen tärkeän kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere –kolmion muut sivut ovat moottoritietä. Ysitiellä välillä Turku-Tampere sekä liikenneturvallisuusinvestoinnit, että kehittämisinvestoinnit puuttuvat pitkältä Lieto – Akaa –osuudelta. Korjausvelkamäärärahoista Aura – Loimaa välille tuli 6.2 miljoonaa risteysten korjaamiseen ja 0,7 miljoonaa Niinijoen sillan korjaamiseen. Tämä on hyvä alku mutta ei ratkaise liikenneturvallisuuskysymyksiä eikä väylän kehittämistarpeita.

Turku-Tampere –kehityskäytäväselvitys valmistui viime vuonna osana Liikenneviraston liikennerevoluutiohanketta. Selvityksessäkin käy ilmi, että valtatie 9 ei vastaa monelta osin enää tämän päivän liikennetarpeita. Erityisesti välillä Aura-Akaa tieyhteys on hyvin turvaton. Väliltä puuttuu ohituskaistaparit, riista-aidat, kanavoinnit ja poikittaisliikenteen risteysjärjestelyt. Liikenneturvallisuuden osalta väli Aura-Akaa kuuluu valtateidemme heikompaan neljännekseen. Eläinonnettomuuksissa väli lienee Suomen pahin, sillä vuosittain sattuu noin 100 hirvieläinonnettomuutta. Näiden riskit ja kustannukset ovat suuret.

Liikenne osuudella Turku-Tampere on kasvussa. Tievälille Aurassa, Loimaalla ja Akaassa on myös syntymässä kasvavia yrityskeskuksia

Tieyhteyden ja koko yhteysvälin kehittämiseksi on esimerkiksi Pro Ysitie –yhdistys tehnyt pitkäjänteistä työtä. Tiehankkeiden käytännön valmistelusta ja ajantasaisuudesta vastaa ELY-keskusten yhteinen koordinaatioryhmä.

Turku-Tampere –tieyhteyden kannalta yleisesti oleellisia ovat seuraavat asiat:

– Suomen kasvukolmion osana tämän yhteysvälin tason parantaminen tuottaa tehokkaimmin. Koko Suomen bruttokansantuotteesta yli puolet, samoin työpaikoista, sijaitsee täällä kasvukolmiossa.

– Yhteysvälille on valmistunut tuore kehityskäytäväselvitys, jossa tarkastellaan myös raideliikenteen tarpeita, ja tämä antaa hyvät perusteet toteutukselle.

– Tiehankkeiden painopiste on liikenneturvallisuuden parantamisessa: liittymäparannukset, kanavoinnit, sillat, ohituskaistat, riista-aidat, tievalaistus ym. Ratapuolella hankkeiden painopiste on tasoristeysturvallisuuden ja välityskyvyn parantamisessa.

– Tavoitetilan mukaisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat kohtuullisia, ja ne on mahdollista tehdä myös osissa.

Parhaillaan keskeisen tieverkon toimintalinjatyön väliraportti on luonnosvaiheessa. Raportissa esitetään ajankohtainen käsitys pääteiden valtakunnallisista toimintalinjoista ja niitä tukevasta verkon jäsentelystä. Väliraportissa tarkastellaan myös pääteiden nykyistä palvelutasoa suhteessa esitettyihin tavoitteisiin. Toimintalinjatyö jatkuu syksyn 2016 kuluessa raportin lopussa esitettävällä tavalla. Tällä yhteysvälillä varaudutaan pitkällä aikavälillä moottoritietasoiseen päätiehen nykyisellä linjauksella Turusta Auraan asti sekä siitä edelleen Loimaalle 2+1-kaistaisena jatkuvana ohituskaistatienä eritasoliittymineen ja tästä edelleen Akaaseen saakka. Varautumistarpeisiin vastaamisen kustannusarvio on vuonna 2014 valmistuneen yhteysväliselvityksen arvion mukaan noin 116 M€.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27§:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tieliikenteen turvallisuutta parantavien toimien kiirehtimiseksi valtatiellä 9 Liedon ja Akaan välisellä tieosuudella ja tieosuuden kehittämishankkeen toteuttamisen kiirehtimiseksi?

Helsingissä 21.9.2016

Olavi Ala-Nissilä kesk

Katja Taimela sd
Anne-Mari Virolainen kok
Eeva-Johanna Eloranta sd
Ilkka Kantola sd
Esko Kiviranta kesk
Stefan Wallin r
Mikko Alatalo kesk
Martti Mölsä ps
Ilkka Kanerva kok
Jukka Gustafsson sd
Pia Viitanen sd
Ritva Elomaa ps
Pauli Kiuru kok
Tiina Elovaara ps
Arto Pirttilahti kesk
Sami Savio ps
Saara-Sofia Sirén kok
Markku Rossi kesk
Lea Mäkipää ps
Li Andersson vas
Satu Hassi vihr
Pertti Hakanen kesk
Annika Saarikko kesk
Harri Jaskari kok
Sofia Vikman kok

Itärajan Niiralan rajanylityspaikan ympärivuorokautinen aukiolo on arvioitavana. Parhaillaan sisäministeriö, rajavartiolaitos ja tulli käyvät neuvotteluja mahdollisesta aukioloaikamuutoksesta, jolloin ylityspaikka olisi jatkossa suljettuna yöaikaan kello 23-07 välillä. Syinä aukioloajan supistamisarvioinnille ovat vähentyneet ylitysmäärät sekä viranomaisten määrärahojen leikkauksista johtuva resurssipula. Lisäksi on painetta siirtää henkilöstöresursseja ylityspaikoilta maastorajavalvontaan. Lehtitietojen mukaan Rajavartiolaitos joutuu sopeuttamaan toimintaansa, jotta se pystyisi huolehtimaan rajaturvallisuudesta toimintaympäristössä, jonka ennustettavuus on aiempaa heikompi. Rajavartiolaitos selvittää elokuun loppuun mennessä mahdollisuudet Imatran ja Niiralan rajanylityspaikkojen aukiolon supistamiseen.

Vuonna 2005 Niiralassa siirryttiin ympärivuorokautiseen aukioloon, jonka jälkeen matkustajamäärät ja rajaliikenne kasvoivat voimakkaasti vuoteen 2013 asti, jolloin maailmanpoliittinen tilanne mm. pakotepolitiikka ja Venäjän ruplan romahdus laskivat matkustaja- ja kuljetusmääriä rajalla. Niiralassa lasku on ollut kuitenkin selvästi vähäisempää kuin Kaakkois-Suomen raja-asemilla. Kuitenkin matkustajaprofiili on muuttunut siten, että suomalaisia ylittäjiä on aiempaa enemmän, kun vastaavasti venäläisten ylittäjien määrä on vähentynyt. Rajanylityspaikan aukioloa pohdittaessa pitää myös huomioida päätösten ulkopoliittiset vaikutukset. Lähtökohtaisesti rajanylityspaikkojen tulee palvella sekä henkilöliikennettä että tavaraliikennettä mahdollisimman joustavasti ympärivuorokautisella palvelulla. Pro Ysitie Ry esittää kannanottonaan, että aukioloaikoja ei supistettaisi, sillä se on pahasta yleiselle vuorovaikutukselle, logistiikalle, matkailulle ja elinkeinoelämälle. Huoli ylityspaikkojen aukioloajoista on kova sekä rajamaakunnissa, kuten Pohjois-Karjalassa, että myös vahvoissa vientikaupan maakunnissa, kuten Pirkanmaalla. Erityisesti Niiralan ympärivuorokautinen aukiolo on välttämätön raskaanliikenteen tavarakuljetuksille. Pelkästään puukuljetuksista arviolta kolmannes kuljetetaan yöaikaan. Jo päätetyt ja tulossa olevat uudet biotalousinvestoinnit lisännevät myös puun tuontia Venäjältä. Rajan sulkeminen yöksi ei ole pelkästään logistiikkakysymys, vaan rajan yöaikainen sulkeminen heikentää myös liikenteen sujuvuutta ja liikenneturvallisuutta. Ongelmia voisi tulla esim. Tohmajärven kuntakeskukseen, missä yöaikainen sulkeminen voisi aiheuttaa turhaa kiirehtimistä ja vaaratilanteita. Rajoitettu aukioloaika johtaisi myös ylitysmäärien ruuhkautumiseen tunneittain ja liikenteen ”jojo-ilmiöön”, jopa vaarallisiin ylinopeuksiin kapealla ysitiellä, kun ylityspaikalle kiirehditään aukioloaikojen puitteissa.

14.6.2016
Pro Ysitie Ry

Juha Piiroinen
puheenjohtaja

Risto J. Rantala
toiminnanjohtaja

TAUSTAA Valtatie 9- Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala on yhtenäisenä, itä-länsisuuntaisena yhteysvälinä, merkittävin ja Suomen kattavin poikittaisyhteys Scandinavian ja Venäjän välillä. Tie ja sitä myötäilevä rautatie satamayhteyksineen yhdistää viisi vahvaa kasvukeskusta ja yliopistokaupunkia. Tien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu tällä vyöhykkeellä. Timo Aron tuoreen Ysiväylän elinvoimaselvityksen mukaan peräti 25 % koko Suomen BKT:sta ja mm. osuus yrityksistä, työpaikoista, väestöstä ja korkeakoulutetuista suomalaista sijoittuu ysiväylälle. Tulevat uudet metsäklusterin suurinvestoinnit Kuopioon ja Äänekoskelle tulevat lisäämään osaltaan myös sujuvien liikenneyhteyksien tarvetta. Ysiväylä on kauttaaltaan turvaton, eikä vastaa monelta osin enää tämän päivän liikennetarpeita. Pro Ysitie- yhdistys on tehnyt pitkäjänteistä työtä koko yhteysvälin kehittämiseksi vuodesta 2009. Vuonna 2015 yhdistys ilmaisi kannanotossaan huolensa VRn matkustajaliikenteen vuorovähennyksistä. Valitettavasti tämä kehitys on jatkunut edelleen ja varsinkin pienet asemanseudut ja työmatkaliikenne kärsivät näistä vähennyksistä merkittävästi. TOTEUTUS Turku-Tampere Suomen kasvukolmion osana Suomen kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere osana, sen kolmantena sivuna, tämän yhteysvälin tason parantaminen tuottaa tehokkaimmin. Puolet koko Suomen BKTsta, samoin väestöstä ja työpaikoista, syntyy ja sijaitsee tässä kasvukolmiossa. VT 9 ja sitä seuraava rautatieyhteys on jäänyt pahasti jälkeen yleisestä kehityksestä erityisesti liikenneturvallisuuden ja sujuvan liikenteen osalta. Yhteysvälille on valmistunut kehityskäytäväselvitys v. 2014, jossa tarkastellaan perusteellisesti myös raideliikenteen tarpeita ja tämä antaa hyvät perusteet toteutukselle. Tiehankkeiden painopiste on liikenneturvallisuuden parantamisessa; liittymäparannukset, kanavoinnit, pysäkkiparannukset, sillat, ohituskaistat, riista-aidat, tievalaistus ym. Ensivaiheen toimenpiteiden arvioitu kustannus on n. 50m€. Ratapuolella hankkeiden painopiste on tasoristeysturvallisuuden ja liikenteen välityskyvyn parantamisessa. Tärkeimpänä ja kiireellisempänä hankkeena pitäisi toteuttaa kolmas raide Suomen tavaraliikenteen ruuhkaisimmalle välille Tampere- Toijala sekä Turun radan 57 vaarallisen tasoristeyksen poisto. Turun radalle tarvitaan myös uusia väistöpaikkoja radan välityskyvyn ja nopeuden parantamiseksi. Toijalan kolmioraide puolestaan parantaa Turun ja Helsingin välisen tavarajunaliikenteen sujumista ja parantaa näin koko kasvukolmion elinkeinoelämän kilpailukykyä.

9 FAKTAA YSIVÄYLÄSTÄ

1. Ysiväylä Turku-Tampere kuuluu Suomen kattavaan TEN- tieverkkoon ja rataverkkoon.
2. Kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere alikehittynein osa, ”heikoin lenkki”.
3. Vuosien laiminlyönti jättänyt jälkensä Turun ja Tampereen väliseen ”kehitysalueeseen”.
4. Paljon riistakolareita (peurat ym.). Liian paljon vakavia henkilövahinko-onnettomuuksia.
5. Vaaralliset tasoristeykset ja liittymät sekä ohituspaikkojen puute aiheuttavat turhia vaaratilanteita.
6. Joukkoliikenteen palvelutasoparannukset mahdollistavat sujuvan työmatkaliikenteen.
7. Turun katsottava sisämaahan. Tampere tarvitsee satamia… Elinkeinoelämä sujuvia yhteyksiä !
8. Tiesuunnitelmat valmiina. Toteuttamisvalmius vuonna 2019. Vaiheittain toimeksi vaikka heti !
9. Tie- ja ratatöiden kokonaishintalappu on n. 100 m€. NYT ON YSIN VUORO !

VUOSIKOKOUSKUTSU

Aika: 27.5.2016 klo 10
Paikka: Turun Satama, Auriga Business center, Juhana Herttuan Puistokatu 21, 20100 Turku

Pro Ysitie yhdistyksen Turun vuosikokouksessa käsitellään sääntöjen 9 § mukaiset asiat sekä yhdistyksen hallituksen valmistelemat julkilausumat liikennehankkeista. Kokousalustuksena kuulemme katsauksen Turun Sataman toiminnasta ja Ysiväylän merkityksestä. Tutustumme myös uudehkoon meri- ja maantieliikennekeskukseen. Turun kaupunki tarjoaa kokouskahvit klo 9.30 alkaen ja lounaan kokouksen jälkeen. Tilaisuuden isäntänä toimii yhdistyksen varapuheenjohtaja Pekka Sundman. Kokousjärjestelyjen ja – tarjoilun vuoksi pyydän ilmoittautumaan ennakkoon 23.5 mennessä toiminnanjohtajalle risto.j.rantala@gmail.com. Toimitan ilmoittautuneille kokousmateriaalia. Olet lämpimästi tervetullut Turkuun !

Juha Piiroinen
puheenjohtaja

Pekka Sundman
varapuheenjohtaja

puolesta Risto J Rantala
toiminnanjohtaja

Paikka: Pirkanmaan ELY Keskus. Yliopistonkatu 38 (Attila), Tampere, karttalinkki Aika: 23.3.2016 kello 13 – 15. Yhdistyksen tarjoama lounas klo 12 alkaen. Kokousalustus klo 13 Ysiväylän kokonaistilanteesta. Pirkanmaan ELY keskuksen edustaja.

Hallitus kokoontuu pikkuparlamentin Tervaleppäkabinetissa klo 14.20-15.00. Liikenneseminaari samassa paikassa klo 15 alkaen. Julkaistaan mm.Timo Aron selvitys ”Etelän voimakolmiosta”. Lisätiedot Risto J. Rantala 0400-291081

Ysiväylän liikenneseminaari järjestetään 6.5.2015 Kuopiossa ProYsitien vuosikokouksen yhteydessä.

Katso tarkempi ohjelma liitteestä (pdf)

Lisätietoa ja ilmoittautumiset: toiminnanjohtaja Risto Rantala risto.rantala(a)vaske.fi

Seminaarin materiaali löytyy materiaalipankista 

Suomalais-Venäläinen kauppakamari ja Pietarin Suomen konsulaatti järjestävät yhdessä suomalaisyrityksille vienninedistämismatkan Petroskoihin 1.-3.10.2014. Matkan tarkoituksena on löytää osallistuville suomalaisyrityksille uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja saada ajankohtaista markkinaitietoa alueelta.

Tutustu matkan sisältöön tarkemmin Suomalais-Venäläisen kauppakamarin sivuilta.

Kolmen ELY-keskuksen ja Liikenneviraston yhteistyönä laadittu Turku-Tampere –kehittämisselvitys on valmistunut.

Kyseessä on ollut pilottihanke ja ensimmäisiä liikennesektorilla tehtyjä ylimaakunnallisia kehityskäytäväselvityksiä.

Työssä on testattu mm. MALPE-ajattelua ja tuottavuuspyramidia.

Selvitykseen voit tutustua ELY-keskuksen sivuilta (pdf).

Pro Ysitie yhdistyi kokoontui eduskunnassa 25.9. pidettyyn hallituksen kokoukseen puheenjohtajiensa Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin ja kansanedustaja  Markku Rossin johdolla.

Keski-Suomen ELY-keskuksen liikenne ja infrastruktuuri vastuualueen johtaja Jukka Lehtinen esitti myöhemmin iltapäivällä kansanedustajille suunnatussa tilaisuudessa Skandinaviaa ja Venäjää yhdistävän Ysikäytävän kehittämisen tulevaisuudennäkymiä. Esitys oheisena.

Valtatie 9 (E63) on yksi Suomen merkittävimmistä valtakunnallisia keskuksia yhdistävistä poikittaisyhteyksistä. Valtatie 9 on Itä- ja Keski-Suomen yhteys keskeisiin Länsi-Suomen vientisatamiin ja sillä on erityistä merkitystä puu-, paperi- ja elintarviketeollisuudelle sekä matkailulle. Valtatie 9 välillä Turku – Tampere – Jyväskylä sisältyy LVM:n ehdotukseen runkotieverkosta. Yhteysvälin suunnittelu on osa valtakunnallista Liikennerevoluutio -hanketta, jossa haetaan laaja-alaisempaa näkökulmaa liikennejärjestelmän suunnitteluun.

Teiden perusstandardi välillä Turku – Tampere on varsin hyvä, mutta paikoitellen tien kapeus sekä tiheässä olevat tasoliittymät yhdessä kasvavien liikennemäärien kanssa aiheuttavat ongelmia mm. kotimaan ja vientikuljetusten toimitusvarmuudelle. Lisäksi osuudelta on vain vähän turvallisia ohituspaikkoja. Liikennemäärät vaihtelevat välillä 4 000 – 19 000 ajon./vrk.

Liikenneturvallisuus on suuri huolenaihe. Tieosuudella on tapahtunut vuosina 2005 – 2009 keskimäärin 25 henkilövahinkoon johtavaa onnettomuutta vuodessa. Niissä kuolee vuosittain noin 4 ja loukkaantuu noin 33 ihmistä. Yhteysväli on muuhun päätieverkkoon verrattuna keskimääräistä vaarallisempi.

Turku-Tampere -yhteysväli Liikennerevoluution pilottikohteena

Liikennerevoluutio-ohjelman sisällön kehittämiseksi Liikennevirasto järjesti keväällä 2011 kutsukilpailun seitsemälle konsulttiryhmälle. Nämä ideoivat valtatie 9 Turku-Tampere ja valtatie 8 Pori-Oulu yhteysvälien liikenteen, joukkoliikenteen ja maankäytön kehittämismalleja, hallintoa, suunnittelumenetelmiä ja rahoitustapoja. Kutsukilpailun tuloksena saatiin runsaasti ajatuksia yhteysvälisuunnittelun kehittämisen pohjaksi.

Turku-Tampere –yhteysväli on ensimmäinen pilottikohde, jossa testataan liikennerevoluution suunnitteluperiaatteita. Vuoden 2012 aikana muita pilottikohteita käynnistyy neljä kappaletta eri puolilla maata. Turku-Tampere- yhteysväli ulottuu kolmen maakunnan eli Varsinais-Suomen, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan alueelle. Varsinais-Suomen ELY-keskus toimii hankkeen vetäjänä. Yhteysvälin tekee mielenkiintoiseksi valtatie 9, Turku-Tampere –junaradan ja kahden lentokentän sijainti kehityskäytävässä, Turku-Naantali –satamakokonaisuus ja kehittyvä maankäyttö Turun ja Tampereen lähialueilla.

Turku-Tampere- yhteysvälillä on syksyn 2011 aikana käynnistetty mm. maankäytön kehityskuvatarkastelu, radan tarveselvitys, joukkoliikenteen palvelutasoselvitys ja liittymäsuunnitelmia. Keväällä 2012 käynnistyi yhteysvälisuunnittelun päähanke, johon sisältyy mm. koordinointi ja vaikutusten tarkastelu. Lisäksi teetetään alustavia suunnitelmia tieteknisistä ratkaisuista ja rataliikenteestä.

Päätöstä hankkeen toteuttamisesta ei ole. Tämänkaltaisten isojen kehittämishankkeiden toteutusjärjestys ja -ajankohta ratkaistaan poliittisella käsittelyllä.

Lisätietoja: Varsinais-Suomen ELY-keskus, Matti Kiljunen, puh. 0400 275 572

http://www.ely-keskus.fi/fi/Liikenne/tiehankkeet/varsinaissuomi/Sivut/Valtatie9.aspx

Me allekirjoittaneet olimme perustamassa Pro Ysitie yhdistystä Tampereella 9.1.2009. Yhdistys ajaa valtatie 9:n ja sen kanssa läheisen rautatieyhteyden kehittämistä välillä Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Kyseessä on Suomen ja Skandinavian välinen poikittaisyhteys. Hallitus on hallitusohjelmassaan esittänyt eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet ja lisäksi Suomen hyvien liikenneyhteyksien varmistamisen Venäjälle. Niiralassa tapahtuvat rajanylitykset ovat kasvaneet suhteellisesti eniten ja Venäjällä parannetaan Laatokan länsipuolisia yhteyksiä uudella suurella tiehankkeella.  Pro Ysitie yhdistys tekee puheenjohtajansa Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin johdolla matkan Petroskoihin 11. – 13.4.2012.  Matkalla keskustellaan tulevista kuljetustarpeista ja myös Karjalan tasavallan ja sen pohjoispuolella sijaitsevien alueiden potentiaalista. Näemme liikenne- ja viestintäministeriön ja liikenneviraston tehtävät äärimmäisen tärkeänä, koska keskuskaupungeilla eikä myöskään maakuntien liitoilla ole mahdollisuutta tarkastella pitkien yhteysvälien tulevia tarpeita.

Epämiellyttävä totuus

Haluamme kiinnittää huomionne sietämättömän korkeisiin liikenneonnettomuuslukuihin Turun ja Tampereen välisellä osuudella. Onnettomuudet kasautuvat kolmen maakunnan alueille. Kyseessä ovat Auran sekä Pöytyän kunnat ja Loimaan kaupunki Varsinais-Suomessa, Humppila Kanta-Hämeen maakunnassa sekä Urjala ja Kylmäkoski Pirkanmaalla. Kyseisten kuntien alueella ei ole moottoritieosuuksia. 1960-luvun valtatie 9 kohtaa paikalliset tiet edelleen aivan samalla tavalla kuin 50 vuotta sitten. Kanavointeja ja kääntyvien kaistoja ei ole juuri tehty. Myös tien vilkkaudesta huolimatta ohituskaistat puuttuvat esimerkiksi Aura-Urjala väliltä tyystin.

Myös riista-aidat puuttuvat VT 9 väliltä Aura – Akaa lähes kokonaan, vaikka se kulkee Suomen tiheimmän peura-alueen keskellä.

Laskelmat

Liikenneviraston (2011) tuottaman kartan tummimpaan väriin verrattuna tutkimallamme VT 9 välillä tapahtuu jopa yli 10-kertainen määrä peurakolareita tiekilometrejä kohti. Näin ollen näemme aiheelliseksi esittää Teille seuraavaksi kannattavuustarkastelun riista-aitojen rakentamiseksi tälle peuraväylälle, joka on investoinneiltaan ja aikataulultaan nopeasti toteutettavissa julkishallinnon tahtotilan löytyessä. Riista-aidat parantaisivat välittömästi mm. VT 9 liikenteen sujuvuutta ja Suomen kauppatasetta, kun autojen varaosien maahantuontitarve vastaavasti vähentyisi.

Vakavat henkilövahingot

Pidemmän aikavälin, sekä suurempien lukujen, turvallisuusinvestointeja edustavat keskikaiteelliset ohituskaistat, joita tällä muuten kaksikaistaisella, osin mäkisellä, tieosuudella on nykyisin liian harvakseltaan. Ruotsissa keskikaiteet ovat vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia jopa 77 % (Liikenne- ja Viestintäministeriö, 2005) ja VT 9 välillä Tampere-Jyväskylä kuolemantapaukset ovat päättyneet tyystin keskikaiteellisilla osuuksilla, jotka on 2000-luvulla rakennettu (Koskela, 2009). Muiden onnettomuuksien vähenemäksi kyseinen VT 9:n tutkimus antaa arvon 20 %. Niinikään, keskikaiteiden eliminoidessa kohtaamisonnettomuudet, kuolisi Suomen liikenteessä keskimäärin 49 % vähemmän ihmisiä (Liikennevirasto, 2011).

Tilastot liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista ja kuolleista VT 9 välillä Aura – Akaa on toimittanut Tilastokeskus (2012) ja luvut koskevat koko kyseistä tieosuutta. Näiden lukujen valossa esitämme budjetoitavaksi keskikaiteiden suunnittelutyön koko tälle tieosuudelle, joka asettuu Auraan päättyvän moottoriliikennetien ja E12-tiehen yhtymisen välille. 60 vuoden tarkastelujaksolla näillä konservatiivisilla onnettomuuksien vähenemillä voisi ääriesimerkkinä todeta jopa vajaan 100 km moottoritien rakentamisen olevan taloudellisesti järkevämpää kuin nykytilanteen jatkuminen.

Lopuksi uskomme, että liikenne- ja viestintäministeriö ja liikennevirasto haluavat palata esittämiimme laskelmiin mahdollisimman pian. Olemme käytettävissä yhteiskunnallisesti tärkeätä liikenneturvallisuustyötä tehtäessä. Tämä keskellä eteläisen Suomen painopistealueita sijaitseva tien kokonaistarkastelu on selkeästi kärsinyt sijainnista kolmen maakunnan taitekohdassa, johon poliittinen mielenkiinto ei yllä riittävästi.

Pro Ysitie yhdistyksen hallitus
Pauli Salminen, toiminnanjohtaja    Risto Rantala, hallituksen jäsen

Poimintoja Tampereella 13.1.2012 pidetystä ysikäytävän kehittämisseminaarista.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson (Jyväskylän kaupunki): Isot väylät ja nykyiset liikennekäytävät edustavat pysyvyyttä aluerakenteen muutoksessa. Ysitieyhdistys on uusi yhteistyömuoto, joka yhdistää keskuskaupunkien ja koko väylän varren urheilua, kulttuuria, tiedettä ja osaamista.Päämäärää ei ole vielä saavutettu ja työlle on hyvät jatkoedellytykset nykymuodossa. Roolia on niin maakunnilla, kunnilla, kauppakamareilla kuin yliopistoillakin.

Pääjohtaja Juhani Tervala (Liikennevirasto): Liikenne vastaa vain noin 3 %:a valtion budjetista. Selkeät poikittaiskäytävät ovat toistaiseksi puuttuneet, vaikka liikennekäytävän tarve on tiedostettu. Valtion budjettimenettelyä liikenneasioissa on kehitettävä. Esisuunnittelun rahoitusta lisätään ja tuodaan pöydälle uusia vaihtoehtoja.Valtatie 9:llä on juuri alkanut Turku-Tampere välillä esisuunnittelun kilpailutus.

Pormestari Timo P. Nieminen (Tampereen kaupunki): Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli on vahvasti etenemässä. Tampereen asukasluku kasvoi vuonna 2011 neljällä tuhannella asukkaalla, mutta vuoteen 2030 kasvu olisi 90 000 asukasta.
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (Turun kaupunki) kommenttipuheenvuorossaan: Turun kasvuennuste on maltillisempi. Suurissa joukkoliikenteen hankinnoissa Turku ja Tampere voisivat tehdä yhteistyötä. Yhteiskilpailutuksella säästettäisiin jopa kymmeniä miljoonia euroja. Tällainen kohde olisi esimerkiksi pikaraitiotien hankinnat.

Kansanedustaja Markku Rossin tilaisuudessa käyttämästä puheenvuorosta syntyi julkilausuma: Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta valtatie 9 runkotiemerkinnän väliltä Keski-Suomen raja – Pohjois-Karjalan raja. Päätös valtatieverkon merkittävistä yhteysväleistä syntyy liikenne- ja viestintäministeriössä liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, joka julkaistaan huhtikuussa 2012. Pro Ysitie yhdistys vetoaa liikenne- ja viestintäministeriöön: Ysitien tulee olla mukana koko Turku-Niirala (valtakunnan raja)väliltä merkittävänä Skandinavian ja Venäjän yhdistävänä väylänä.

Toimitusjohtaja Tiina Tolvanen (Pohjois-Karjalan kauppakamari): Jatkossa on odotettavissa venäläisten käyttävän Pietarin suunnasta yhä enemmän Laatokan rannalle rakennettavaa tieyhteyttä. Kymmenen vuotta kestävä projekti on jo alkanut tietöinä. Tämä yhteys tuo jatkossa turisteja Niiralan kautta Suomeen. Pitkälläkin aikavälillä Venäjän ja Suomen välillä tulee olemaan suuri polttoaineiden hintaero. Imatra ja Lappeenranta ovat jo tuttuja, joten turistit tulevat sisemmälle Suomelle.

Toimistusjohtaja Tommi Rasila (Tampereen kauppakamari) toi kommenttipuheenvuorossaan esiin karttojen nopean muutoksen. Todellisuus muuttuu sittenkin hitaammin. Liikenne ja maankäyttö ovat avainasemassa väylien kehittämisessä. Kaikilla keskuskaupungeilla on pääkaupunkiyhteydet etusijalla, mutta joillekin paikkakunnille kuten Loimaalle tämä poikittaissuomen käytävä on tärkein väylä.

Kehitysjohtaja Olli Hietanen (Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus) järjesti iltapäivällä ysitien tulevaisuusverstaan, jossa tarkasteluvuotena oli vuosi 2050.

Toimitusjohtaja Pauli Salminen (Yrityskolmio, Loimaa) toi yhteenvedossaan esiin Ysikäytävän toimijoiden Petroskoihin suuntautuvan matkan 11–13.4.2012. Tarkoitus on tavata Petroskoin ja Karjalan tasavallan johtavia vaikuttajia. Voisiko tällä 1000 kilometrin välillä olla yhteistä kyltitysajattelua? Väylää voidaan tulevaisuudessa tituleerata KEHÄ YSINÄ; Suomen uloimpana kehätienä ja poikkeuksellisesti väylänä, joka ei ala ja pääty Helsinkiin. Syntyi myös toinen merkittävä kehittämisajatus: YSI ÄLYN VÄYLÄ – SUOMEN TÄRKEIN POIKITTAISVÄYLÄ

Lisätietoja Pro Ysitie yhdistys, toiminnanjohtaja Pauli Salminen 0500 536 087

Kysymys ei ole tiestä, rautatiestä, tietoliikenteestä vaan yksinkertaisesti Suomen menestymisestä ja tulevaisuuden aluerakenteesta. Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun yhdistävä käytävä sitoo varrelleen suuren osan suomalaista yliopistopotentiaalia ja samalla se yhdistää Skandinavian ja Venäjän.

Koko Suomi haluaa hyvät yhteydet Helsinkiin, mutta Suomi ei pärjää yhdellä metropolialueella. Hyötyjä ei ole tarkasteltu optimaalisesti koko Suomen kartalla vaan korkeintaan kahdenvälisissä etukysymyksissä, viimeksi mm. yliopistojen yhteistyössä. Yksittäisissä kysymyksissä yhteys metropoliin on prioriteettilistalla ykkönen.

Turku/Naantalin satamista on säännöllinen laivaliikenne mm. Ruotsiin ja Saksaan. Itä‐Suomessa Niiralan rajanylityspaikan liikenne taas on kasvanut suhteellisesti eniten ja sen kautta kuljetaan Petroskoihin ja aina Barentsin merelle saakka. Liikenneviraston käynnistämät tuoreet liikennerevoluutioajatukset ja myös tuore hallitusohjelma tukevatkin kansainvälisen liikenteen merkitystä. Sitä paitsi Ysikäytävä yhdistää myös viisi
kasvavaa lentokenttää ja näiden maakuljetuksia toisiinsa.

Ysikäytävä on nimenomaan Suomen merkittäviä maakuntakeskuksia ja innovaatiokeskittymiä yhdistävä väylä, jonka vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta. Esimerkiksi Turulle sisämaa
”Gateway inland” on toistaiseksi puutteellisesti avautunut mahdollisuus. Ysikäytävän logistiikan arvon ovat osin jo löytäneet yrittäjät Jyväskylässä rakentamalla logistiikka‐aluetta Kanavuorelle. Muita esimerkkejä löytyy, esimerkiksi Akaan kohdalle liikennevirran jakopisteeseen on tulossa merkittävä yritysalue, ja mm.
Humppila kunnalla on suunnitelma lentokentän perustamiseksi ysikäytävän ja kakkostien solmukohdan lähituntumaan.

Pro Ysitieyhdistyksen laajapohjainen hallitus, keskuskaupunkien ja kuntien edustajat kokoontuvat 13.1.2012 Tampereelle vaikuttamaan ysikäytävän tulevaisuuteen. Minkälainen tulevaisuus löytyy koko Suomen poikittaisyhteyksille vai tyydytäänkö miettimään vain sitä suuntaa, josta on eniten odotettavissa hyötyä oman alueen lyhyen aikavälin kehitykselle. Nyt on nähtävä myös maakuntapohjaisen kehittämisen yläpuolelle, kun aluerakenne on kovassa kansallisessa ja kansainvälisessä muutoksessa. Helsinki kyllä pärjää ja keskustelee omassa sarjassa kansainvälisten kumppaniensa kanssa, mutta miten pärjää muu Suomi?
Tilaisuus on onnistunut, jos haasteisiin löytyy vastauksia ja syntyy aito vuoropuhelu ja ysikäytävä nousee koko pituudeltaan liikennepoliittisen selonteon 2012 kärkiväylien joukkoon. Tavoitteena on tukea VT 9 liikenneväylän varrella sijaitsevien yhdyskuntien kehitystä ja logistisia toimintoja. Pro Ysitie yhdistys haluaa vahvistaa käytävän varrella kaupunkien ja maaseudun keskinäistä vuorovaikutusta, koska harvaanasutussa
Suomessa erikoistuminen ja oman roolin löytäminen on ykkösasia.

Lisätietoja antavat:
yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Andersson, kaupunginjohtaja, Jyväskylä, puh. 014 266 1501
yhdistyksen toiminnanjohtaja Pauli Salminen, toimitusjohtaja, Yrityskolmio, Loimaa, gsm 0500 536 087

LIITTEENÄ TAMPEREEN 13.1. TILAISUUDEN OHJELMA

Perjantai 13.1.2012 klo 10.00.
ATTILAN TOIMISTOTALO, os. Yliopistonkatu 38, Tampere.

PRO YSITIEYHDISTYS 3 VUOTTA
Markku Andersson, Jyväskylän kaupunginjohtaja, Pro ysitie -yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja
TULEVAISUUDEN LIIKENNEKÄYTÄVÄT
Juhani Tervala, Liikenneviraston pääjohtaja
MIKÄ YHDISTÄÄ TURKUA JA TAMPERETTA
Timo P. Nieminen, Tampereen kaupungin pormestari
KOMMENTTIPUHEENVUORO
Jarkko Virtanen, Turun apulaiskaupunginjohtaja
ITÄYHTEYKSISTÄ
Pohjois-Karjalan kauppakamari, toimitusjohtaja Tiina Tolvanen
KOMMENTTIPUHEENVUORO
Tommi Rasila, Pirkanmaan kauppakamari, toimitusjohtaja
LOUNAS
Kello 13:00 TULEVAISUUSVERSTAS
Olli Hietanen, Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskus, kehitysjohtaja,
eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan pysyvä asiantuntija
Tulevaisuusverstas

13.00 Johdatus tulevaisuusajatteluun
13.30 Tulevaisuuspyörä
14.15 Tulevaisuustaulukko
15.00 Tulevaisuuskuvat ja toimenpiteet
15.30 Yhteenveto ja loppukeskustelu
16.00 Tilaisuus päättyy

VERSTAAN TULOKSENA SYNTYY TULEVAISUUSKUVIA, SKENAARIOITA JA VISIO 9-KEHITYSKÄYTÄVÄN KEHITTÄMISEKSI.
PÄIVÄN LOPUKSI MUTOILLAAN TOIMENPIDE-EHDOTUKSET, JOILLA HALUTTU TULEVAISUUS VOIDAAN TOTEUTTAA.

Turun Sanomat 31.8.2011 02:33:10

Viimeksi hahmottelin Turun Sanomissa Turku–Tampere-moottoritietä. Olen pirkanmaalainen Turku-fani siksi, että lapseni on valinnut Turun yliopistokaupungikseen. Nyt usein käytyäni olen itsekin todennut Turun hyvin viehättäväksi paikaksi. Erityisesti vuoden kulttuurillinen anti on ollut upeaa.

Turun ja Tampereen välinen ysitie on tullut hyvin tutuksi. Tien useat vaaranpaikat ja raskaan liikenteen suuri määrä pelottavat. Ihmettelen kovasti Turun kaupungin jopa vähättelevää asennetta ysitien liikenneturvallisuuden parantamisen suhteen.

Eräs kollegani Varsinais-Suomesta kuvaakin osuvasti Turkua isona miehenä, joka katsoo toiveikkaana kauas merelle päin, ehkä kohti Tukholmaa. Pää kääntyy notkeasti vasemmalle Helsinkiin päin ja hieman kankeammin toiseen suuntaan, mutta selän taakse ei pysty katsomaan! Onko todella näin?

» Lue koko juttu

Jos aiot matkustaa Turusta Tampereelle tai toisinpäin, Ysitien väistöliike on täynnä maittavia maaseutukohteita. Matkalla maistellaan viinejä ja tavataan taiteilijoita.

Wanhan tavaran kauppa kolme kolikkoa

Kolme kolikkoa on vanhan kansakoulu täynnä aarteita. Jos olet etsinyt perimääsi Arabian astiasarjaan täydennystä, saatat löytää sen täältä.

Tänä kesänä kolmen kolikon vaihtuva näyttely on keskittynyt vanhojen Marimekko-kuosien esittelyyn. Näyttelyssä on yli 200 Marimekkomuistoa.
Koska on kyse vanhoista Marimekoista, tarjolla on paljon pöytäliinoja ja harvinaisempi esineitä ja koruja.

– Lisäksi löytyy vaatteita 60-luvulta eteenpäin, jolloin tyttäreni syntyi. Uusimmat vaatteet ovat 10 vuotta vanhoja, talon emäntä Irma Kaukinen kertoo.

» Lue koko juttu

• Pelataan ysitiestä motari! (Aamulehti 30.5.2011). Pdf 0,6 Mt
• Miksi Tampereen ja Turun välillä ei ole moottoritietä? (Kauppalehti 23,5.2011). Pdf 0,2 Mt
• Tärkein poikittaisväylä (Keskisuomalainen 5.2011). Pdf 0,3 Mt
• Hallituksen jäsenet 2011-2012. Pdf 0,01 Mt
• Hallituksen pöytäkirja 10.5.2011. Pdf 0,02 Mt
• Vuosikokouksen pöytäkirja 10.5.2011 Pdf 0,01 Mt

• Loimaan seutukunnan kehityskäytävähankkeet maankäytön kehittämisen näkökulmasta (Loimaan seudun kehittämiskeskus). Pdf 0,4 Mt

• Kehityskäytävän sävelkulku Pdf 0,4 Mt

• Turku-Loimaa-Tampere kehityskäytävä raportti (Loimaan seudun kehittämiskeskus ja FCG Suunnittelukeskus Oy, LogOn Baltic Regional reports 73(FI):2007). Pdf 6,4 Mt

• Turku-Loimaa-Tampere kehityskäytävä: Kehittämisen lähtökohdat osaraportit 1-3 (Loimaan seudun kehittämiskeskus / Suunnittelukeskus Oy). Pdf 6,5 Mt

• Pro ysitie ry. Toiminta- ja hankesuunnitelma 1.9.2009-31.12.2010 sekä tavoitesuunnitelma 2011-2015 Pdf 0,1 Mt

• Pro Ysitie ry, opintomatka Ruotsiin 2.-4.11.2010 matkaraportti Pdf 0,8 Mt

• Ysitien edunvalvonta Pdf 0,3 Mt

Turun Sanomat 24.9.2009

Kehityskäytävä tasaisi Helsingin imua
Valtatie 9 ei ole pelkkä tieyhteys

Turun Sanomat, Jyväskylä
EEVA SUOJANEN
Turusta liki Joensuuhun ulottuva tieyhteys ei ole painoarvonsa mukaisessa kunnossa, mutta saneerausrahoja ei tielle ole luvattu minkäänlaisissa hankesuunnitelmissa.

Suomen tärkeimmäksi poikittaisyhteydeksi mainittu tie yritetään kuitenkin saada vuoden 2012 liikennepoliittiseen selontekoon. Yhteisiin talkoisiin ysitien puolesta ovat lähtemässä tien vaikutusalueen viisi maakunnan liittoa, neljä tiepiiriä ja Pro Ysitie -yhdistys.

Lähivuosina tiepiireissä ysitien liikenneturvallisuutta pyritään parantamaan perustienpitorahoituksen puitteissa.

– Kaikki mikä perustienpidosta irti lähtee, sijoitetaan ysitiehen. Ykkösasiana on nyt liikenneturvallisuuden parantaminen, liikenteen sujumista parannetaan myöhempinä vuosina, totesi Turun tiejohtaja Pekka Jokela Pro Ysitie -seminaarissa Jyväskylässä keskiviikkona.

Liikenneturvallisuutta parannetaan Turun tiepiirissä kaudella 2009-2013 kolmella miljoonalla eurolla, ja lisäksi siltoja rakennetaan miljoonalla. Jo hyväksytty hanke on riista-aidan rakentaminen Turku-Lieto- moottoritieosuudella. Lisäksi tiealuetta raivataan, tasoliittymiä porrastetaan ja kameravalvontaa lisätään. Turun ja Hämeen tiepiirien alueella parannellaan lisäksi kymmenen liittymän turvallisuutta ja valaistaan neljä liittymää.

”Poikittaisyhteys on älytie”
Pro Ysitie -yhdistyksen toiminnanjohtajan Pauli Salmisen mukaan ysitien kehittäminen on kuitenkin paljon enemmän kuin liikenneturvallisuuden parantamista.

– Poikittaisyhteys on älytie: kehityskäytävä, joka yhdistää merkittävää merkittävää määrää suomalaista huippuosaamista. Kehityskäytävä koostuu valtatien lisäksi rautatie-, lento- ja tietoliikenneyhteyksistä, Salminen huomautti.

Professori Harri Andersson Turun yliopistosta pohdiskeli seminaarissa Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-kehityskäytävän yhteiskunnallista merkitystä.

Ysitie yhdistää monipuolisia ja kehitysedellytyksiltään vahvoja kaupunkiseutuja Anderssonin mukaan poikittainen kehityskäytävä voisi olla monikeskuksista ja verkottuvaa aluerakennetta tukeva; vaihtoehto Helsinki-keskeiselle metropolivaltion mallille.

Ysitie pitenee sata kilometriä
Tuusniemen kunnanjohtaja Jouni Perälä korosti, että poikittainen kehityskäytävä tukee alueellisesti tasapainoista kehitystä.

Työ- ja elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen (kesk) huomautti, että tällä hetkellä valtatie 9 ei ole missään väylän varren maakunnassa tärkein suunta. Tärkeimmiksi koetaan pitkittäisyhteydet eli tieyhteydet pääkaupungin suuntaan.

Pekkarisen mukaan tien valtakunnallinen merkitys tulee läpi Suomen kulkevasta annista ja tuonti- ja vientikuljetuksista. Hän kehotti yhteistyöhön, yhteiseen näkemykseen ja solidaarisuuteen, joilla rahoja tieinvestointeihin voidaan saada.

Yhteisiä näkemyksiä ja edunvalvonnan strategioita hiotaan jatkossakin Pro Ysitie -yhdistyksen johdolla. Maakunnat ja tiepiirit jatkavat yhteistyötä. Painoarvoa lisää myös se, että tie on pitenemässä ilman rakentamista: väylän koillisessa päässä vt 9 kasvaa sadalla kilometrillä, kun Kuopion ja Joensuun välin vt 17:ää ollaan numeroimassa uudelleen.

Aika: 23.9.2009
Paikka: Jyväskylä, Jyväskylän Paviljonki Seminaarin järjestävät: Jyväskylän kaupunki ja Pro Ysitie ry
Juontaja: Pro Ysitie ry:n toiminnanjohtaja Pauli Salminen
9.15 alkaen
Ilmoittautuminen
Aamukahvi

9.45
Avaus: Pro Ysitie ry ­ edunvalvoja ja poikittaisyhteyden kehittäjä Pro Ysitie ry:n puheenjohtaja, kaupunginjohtaja Markku Andersson, Jyväskylä

10.00
Suomen liikenneverkon kehittäminen ja alueiden elinvoimaisuus Elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen

10.20
Tiehallinnon näkökulma Ysitien kehittämiseen Tiejohtaja Seppo Kosonen, Tiehallinto Keski-Suomen tiepiiri

10.35
Eurooppalainen TEN-verkko tänään
Risto Murto, yli-insinööri liikenne- ja viestintäministeriö

11.00
Ysitie muuttuvassa toimintaympäristössä:
Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu -kehityskäytävän yhteiskunnallinen merkitys Professori Harri Andersson, Turun yliopisto

11.35
Pro Ysitie ry:n toiminta- ja hankesuunnitelmien esittely Toiminnanjohtaja Pauli Salminen, Pro Ysitie ry
Keskustelu tilaisuuden alustuksista ja Pro Ysitie ry:n toimintasuunnitelmasta
Tilaisuuden päätös
Markku Rossi, Pohjois-Savon maakuntaliiton hallituksen puheenjohtaja

12.00 – 12.30
Lounas

Lisätietoja: Tj. Pauli Salminen/Loimaan seutukunnan kehittämiskeskus GSM 0500 536 087

YSITIEN KEHITYSKÄYTÄVÄ-SEMINAARI
Kehityskäytävä-seminaari tänään Jyväskylässä
Ysitie turvalliseksi yhdistämällä tiepiirien suunnitelmat
Ysitien liikenneturvallisuuden kehittämisen aikataulua ja etenemissuunnitelmaa avataan tänään kehityskäytävä-seminaarissa Jyväskylässä. Jyväskylän kaupungin ja Pro Ysitie ry:n järjestämässä tilaisuudessa Ysitiehen ottavat kantaa muun muassa elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen, tiejohtaja Seppo Kosonen Keski-Suomen tiepiiristä sekä yli-insinööri Risto Murto liikenne- ja viestintäministeriöstä.

– Neljällä eri tiepiirillä on olemassa selvityksiä Turun ja Tampereen, Tampereen ja Jyväskylän sekä Jyväskylän ja Joensuun välillä kulkevan Ysitien liikenneturvallisuuden kehittämisestä. Pro Ysitie ­yhdistyksen tehtävänä on nivoa eri tiepiirien suunnitelmat yhdeksi kokonaisuudeksi. Sen jälkeen valtiovalta tekee päätöksiä, taustoittaa Pro Ysitie ry:n toiminnanjohtaja Pauli Salminen.

Ysitien vaikutusalueella asuu yli miljoona suomalaista, ja se yhdistää toisiinsa puolet Suomen kymmenestä suurimmasta kasvukeskuksesta. Reitti yhdistää Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun.
Paluusuunnassa Ysitie johtaa Turun ja Naantalin satamien kautta edelleen Skandinaviaan ja Keski-Eurooppaan. Suomen ulkomaankaupalle Ysitie on elintärkeä niin vientiä kuin tuontia ajatellen. Tavaravirtojen lisäksi väylää pitkin ohjautuu myös iso osa Suomen matkailuliikenteestä.

Ysitiestä kehityskäytäväksi
Ysitien kehittäminen on Salmisen mukaan paljon enemmän kuin liikenneturvallisuuden parantamista. Ysitie ja Pro Ysitie ry toimivat keulakuvina koko kehityskäytävälle, joka koostuu valtatie 9:n lisäksi rautatie-, lentoliikenne- ja tietoliikenneyhteyksistä.

– Kyse on ennen kaikkea kehityskäytävästä, joka yhdistää merkittävää määrää suomalaista huippuosaamista. Sen vaikutuspiirissä olevien viiden yliopistokaupungin ja eri alojen huippuyritysten tutkimus ja tuotekehitys on voimavara, jonka hyödyntämiseksi kokonaisuuteen kannattaa panostaa, Salminen muistuttaa.

Pro Ysitie ry:n tavoitteena on, että maamme merkityksellisin poikittaiskäytävä tunnetaan ensi vuosikymmenellä vienti- ja tuontiväylänä, osaamisväylänä, matkailu- ja kulttuuriväylänä sekä palvelun ja asumisen väylänä. Yhteydet Skandinavian kautta Eurooppaan ja toisaalta Joensuusta Petroskoihin ja muualle Venäjään korostavat koko kehityskäytävän merkitystä Suomelle.

Yhdistys kutsuu mukaan vaikuttamaan
Pro Ysitie -yhdistys kannustaa aktiiviseen, byrokratian muurit murtavaan yhteistyöhön maan tärkeimmän sisämaan väylän kehittämiseksi. Yhdistyksessä ovat mukana neljän tiepiirin alueen vaikuttajat, ennen kaikkea Turusta, Tampereelta, Jyväskylästä, Kuopiosta sekä Joensuusta.

Ysitien ja ratayhteyksien kehittämisen myötä koko kehityskäytävän vetovoimaisuus kasvaa yritysten, investoijien, matkailijoiden ja asukkaiden silmissä. Yhdistyksen puheenjohtaja on Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Andersson, varapuheenjohtajina toimivat kansanedustaja Markku Rossi Pohjois-Savosta sekä Turun Sataman toimitusjohtaja Christian Ramberg. Yhdistyksen toiminnanjohtaja on Loimaan seutukunnan kehittämiskeskuksen toimitusjohtaja Pauli Salminen.

Loimaalla perustettu Pro Ysitie -yhdistys pyrkii tänään värväämään lisää jäseniä Jyväskylässä. Yhdistyksen tavoitteena on parantaa liikenneturvallisuutta valtatie yhdeksällä Turun ja Tampereen välillä. Nyt työ on ulotettu aina Joensuuhun asti.

Yhdistyksen toiminnannjohtaja Pauli Salminen kertoo, että jäseniksi pyritään värväämään kuntia, yrityksiä ja yksityisiä viiden maakunnan alueelta.

Pro Ysitie -yhdistys järjestää tänään Jyväskylässä seminaarin, johon osallistuu myös liikenneministeri Anu Vehviläinen (kesk).

Pauli Salminen korostaa, että Pro Ysitie -yhdistys pyrkii samalla myös edistämään rataliikennettä samalla reitillä.

– Pitää huomata, miten merkittävä osa Turun sataman rahdista tulee nimenomaan täältä sisämaasta. Siinä Ysitie ja nimenomaan tämä Joensuun rata ovat avainasemassa, painottaa Salminen.

YLE Turku

» Lue juttu kokonaisuudessaan

Keskisuomalainen

Valtakunnan merkittävin poikittaistie, Ysitie, halutaan muuttaa paitsi turvallisemmaksi liikenneväyläksi, myös henkiseksi kehityskäytäväksi sen varrella olevien kaupunkien ja lopulta koko valtakunnan hyväksi.

Viime tammikuussa perustettu Pro Ysitie-yhdistys piti torstaina Jyväskylässä seminaarin, jossa kehitystavoitteita tarkasteltiin monesta näkökulmasta.

Vaikka eniten merkitystä näyttäisi olevan maassa pitkittäin kulkevillä valtaväylillä, on viiden yliopistokaupungin yhdistävällä poikittaistielläkin monia mahdollisuuksia.

Loimaan Lehti, Loimaa/Mellilä 18.4.2009 00:00:17

– Vuonna 2001 on tehty ensimmäinen asiaan liittyvä selvitys, insinööri Sakari Hurskainen kaivaa mapistaan vastaukseksi, milloin Ysitien ja Melliläntien risteyksen muutostöiden suunnittelu oikein alkoi.

Melkein ikuisuushankkeen luonteen saanut suunnitelma alkaa vihdoin tänä vuonna siirtyä paperilta maastoon, kun Mellilän asemakaavamuutoskin tukee tiepiirin tahtoa.

– Tässä tehdään muutenkin yhteistyötä kunnan tai siis Loimaan kaupungin kanssa, joka rakentaa samaan aikaan jatkoa kevyen liikenteen väylälle Mellilän keskustasta kohti valtatietä. Nämä hankkeet kohtaavat niin, että sovitamme työaikatauluja yhteen, Hurskainen selvittää.

Ysitiestä puhuttaessa Turun tiepiirin papereissa seisoo virallisesti valtatie 9:n, maantien 2260 ja maantien 2102 liittymän parantaminen. Melliläntien liittymää siirretään suunnitelmassa kaksisataa metriä Turun suuntaan ja vastapäistä Niinijoen liittymää oikaistaan ja korjataan. Valtatietä myös levennetään järjestelyjen vuoksi hieman. Kokonaan uutta tietä rakennetaan kolmisensataa metriä.

Muutostöihin on budjetoitu 700i000 euroa, jolla ostetaan lisää turvallisuutta. Työt alkavat syksyllä, mutta valmistuminen menee ensi vuoteen.

– Risteys on hieman epätavallinen vaaranpaikka siinä mielessä, että siinä on kyllä hyvin avoin näkyvyys molempiin suuntiin. Jopa niin avoin, että ei ehkä malteta olla niin tarkkaavaisia kuin valtatietä ylittäessä tulisi olla, Hurskainen arvelee.

Turun tiepiirissä on tulossa suurennuslasin alle muitakin vastaavia vaaranpaikkoja valtatien kanssa risteävissä liittymissä.

Anu Salo

» Lue juttu

Loimaan Lehti, Loimaa 18.4.2009 00:00:17

– Ei missään nimessä autoiijoiden kiusaksi vaan turvallisuuden parantamiseksi, insinööri Sakari Hurskainen perustelee nopeusvalvontakameroiden lisäämistä liikenteen valvontaan.

Vauhtia valvovia digitaalisia silmiä on tulossa Loimaallekin, jonka alueella oleva osuus valtatie yhdeksää katetaan kokonaisuudessaan kameroin. Niitä asennetaan kaikkiaan 25 kappaletta sadan kilometrin matkalle välille Aura–Akaa.

Kameroiden tarkkaa sijoitussuunitelmaa ei ole vielä tehty, mutta niitä asennetaan ohjeellisesti noin neljän kilometrin välein. Niin tiheään joka tapauksessa, ettei kaasujalka ehdi vielä kovin raskaaksi kahden kameran välillä.

– Sijoittelussa otetaan huomioon turvallisuuden kannalta olennaisia kohtia, joten paikkoja mietitään yhdessä poliisin kanssa. Meillä kun on yhteinen tavoite, Hurskainen toteaa.

Peltipoliisiksin nimitettyjen nopeusvalvontakameroiden sijoittelua tehdään etupäässä sen perusteella, missä ajonopeuksien alenemisesta saadaan suurin turvallisuushyöty. Näitä ovat ennen muuta risteysosuudet, joissa autoilijat eivät malta pudottaa ajonopeuksia rajoitusten mukaisiksi.

» Lue koko juttu