Pro Ysitie ry päätti toukokuussa ottaa kantaa 9- tien turvallisuuden parantamiseen. Tien turvallisuus ei ole sillä tasolla, mitä TEN – T ydinverkkoon kuuluvalta väylältä edellytetään. Eduskunnan tulee liikennepoliittista selontekoa käsitellessään nostaa 9-tien palvelutaso- ja turvallisuuspuutteiden korjaaminen kiireellisimmin edistettävien hankkeiden joukkoon. Tarve toimenpiteisiin on välitön. Pro Ysitie ry nosti esille kiireellisimmin ratkaistavina liikenneturvallisuuskohteina esiin neljä yhteysväliä.
Alasjärvi – Käpykangas
Suurin osa Tampereen ja Oriveden välisestä tiejaksosta on rakennettu 1970-luvun alkupuolella, eikä se vastaa nykyliikenteen tarpeita liikenneturvallisuuden ja sujuvuuden osalta. Nykyisen tien suurimpina ongelmina ovat ohitusmahdollisuuksien vähäisyys, kaksikaistaisen tien ruuhkaisuus ja tien huono liikenneturvallisuus. Myös vilkkaat tasoliittymät, yksityistieliittymät sekä tien nopeustasoa vastaamaton geometria aiheuttavat turvallisuus- ja sujuvuusongelmia. Liikennöitävyyttä heikentää entisestään maankäytön lisääntyminen kasvavalla kaupunkiseudulla. Yhteysvälin turvallisuustaso on heikko, sillä välillä on ollut vakavia kuolemaan tai henkilövahinkoon johtaneita onnettomuuksia.
Yhteysvälin suunnittelu- ja toteutusvalmius on varsin hyvä ja kehittämishankkeen hyöty-kustannus -suhde on poikkeuksellisen korkea.
Pro Ysitie ry esittää, että Alasjärvi-Käpykangas -yhteysvälin perusparannus käynnistetään mahdollisimman pian osana koko Tampere-Orivesi -yhteysvälin kehittämistä.
Vaajakoski: Kanavuori – Haapalahti
Valtatiet 4 ja 9 ovat osa kansallista raskaan liikenteen runkoyhteyttä sekä suurten erikoiskuljetusten verkkoa. Haapalahti – Kanavuori yhteysväli on osa valtateitä 4, 9, 13 ja 23. Tieosuus toimii Jyväskylän eteläisenä sisääntulotienä, joka välittää sekä pitkämatkaista, seudullista että paikallista liikennettä. Vaajakosken ja Kanavuoren kiertoliittymien välinen osuus, jolla on 50-60 km/h nopeusrajoitus, katkaisee valtatien 4 moottoriväyläjakson. Ongelmallisen osuuden päissä olevien kiertoliittymien välityskyky ei vilkkaan liikenteen aikana ole riittävä ja liikenne ruuhkautuu säännöllisesti. Kiertoliittymien tulosuunnille muodostuu pitkiä jonoja ja Vaajakosken kiertoliittymän ruuhkautumisen takia autojonon pää ulottuu pahimmillaan Haapalahteen asti aiheuttaen esimerkiksi peräänajoja.
Yhteysvälin ruuhkaisuus aiheuttaa merkittävää haittaa elinkeinoelämän kuljetuksille ja pitkän matkan bussiliikenteelle sekä myös pitkänmatkaiselle ja paikalliselle henkilöliikenteelle. Suunnittelualueella on tasoliittymiä, mistä pääsy valtatien liikenteen sekaan on vaikeaa ja turvatonta väistämisvelvollisuuden ja suurten liikennemäärien vuoksi.
Tiesuunnitelma valmistuu 6/2021 ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke on toteutettavissa. Hankkeen kustannusarvio on noin 151 M€.
Pro Ysitie ry esittää, että Vaajakosken kohdan parantaminen ja sen riittävä rahoitus huomioidaan Väyläviraston suunnittelu- ja investointiohjelmassa.
Vartiala – Riistavesi – Tuusniemi
Valtatie 9 Kuopio–Joensuu-yhteysväli on maakuntakeskusten välinen pääyhteys, jonka liikennöitävyyttä haittaavat tien puutteellinen geometria ja ohitusmahdollisuuksien puute.
Yksi yhteysvälin turvattomimmista kohdista on Vartialan ja Riistaveden väli. Tie on rakennettava uudelle linjaukselle, koska valtatien ja sillan rakentaminen nykyiselle paikalle ei ole mahdollista.
Suunniteltavan tieosuuden liikennöitävyyttä haittaavat tien kapeus, mäkisyys ja mutkaisuus. Tieosuuden suuntaus alittaa jopa 80 km/h mitoitusnopeudelle asetettavat vaatimukset, eikä se näin ollen täytä valtatielle asetettavia vaatimuksia. Tällä hetkellä Riistaveden kohdalla on usean kilometrin matkalla 60 km/h nopeusrajoitus. Puutteita on myös tien tasauksessa. Yksittäisiä ongelmakohteita valtatiellä ovat kapean poikkileikkauksen takia Kivisillansalmen silta ja Riistaveden kirkon kohta. Kivisillansalmen holvisilta rajoittaa myös raskaimpien erikoiskuljetusten liikennöintiä. Liittymistä ongelmallisimpia ovat laaja-alainen ja kanavoimaton Keskustien liittymä sekä maantien 566 (Kaavintie) liittymä. Liittymissä on huonot näkemäolosuhteet. Suunniteltavalla tiejaksolla ei ole erillistä kevyen liikenteen yhteyttä ja näin ollen kevyen liikenteen asema on turvaton valtatien kapeilla pientareilla.
Suunnitelmavalmiutta koko välille tulee nostaa. Riistavesi – Tuusniemi yhteysvälin jatkosuunnittelu tulee käynnistää mahdollisimman pian nyt käynnissä olevien kehittämisselvitysten ja suunnitelmien valmistuttua. Tiesuunnitelma välille Vartiala-Riistavesi valmistuu 12/21 ja suunnitelman hyväksymisen jälkeen hanke on toteutettavissa. Hankkeen kustannusarvio on noin 15 M€.
Pro Ysitie ry esittää vuoden 2022 talousarvioon 15 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 kehittämiseen välillä Vartiala – Riistavesi ja jatkosuunnittelun käynnistämistä edelleen välille Riistavesi-Tuusniemi.
Valtatie 9 parantamiseen välillä Lieto as – Aura
Valtatie 9 parantamiseen välillä Lieto as – Loimaa (Humppilan rajalle) tarvitaan riittävä rahoitus. Kuluvan vuoden aikana on valmistunut yksityiskohtainen tiesuunnitelma nykyisen leveäkaistatien nelikaistaistamisesta välillä Lieto as – Aura. Tieosuuden merkittävimmät puutteet liittyvät liikenneturvallisuuteen ja tien laatutasoon. Tieosuus on erityisen vilkasliikenteinen ja moottoritietasoa koska sille liittyy myös Kantatie 41:n liikenne. Leveäkaistatiellä on ollut useita pahoja liikeonnettomuuksia ja tieosuudella tapahtuu enemmän onnettomuuksia kuin maan muilla valtateillä keskimäärin kilometriä kohden.
Pro Ysitie ry esittää vuoden 2022 talousarvioon 56 miljoonan € rahoitusta valtatie 9 leveäkaistatien nelikaistaistamiseen välillä Lieto as – Aura.
***
Ysiväylä, eli valtatie 9 ja sitä myötäilevä rautatie on Suomen kattavin yhtenäinen poikittaisväylä Skandinavian ja Venäjän välillä ulottuen Turusta aina Niiralaan saakka. Ysiväylä yhdistää viisi vahvaa ja kasvavaa yliopistokaupunkia (Turku, Tampere, Jyväskylä, Kuopio ja Joensuu) sekä suuren joukon elinvoimaisia seutukaupunkeja ja maalaiskuntia. 9-väylän vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta.
Valtatie 9 kuuluu EU:n kattavaan TEN-T verkostoon. Turun ja Naantalin satamista on säännöllinen laivaliikenne mm. Ruotsiin ja Saksaan. Itä‐Suomessa Niiralan rajanylityspaikan liikenne taas on kasvanut suhteellisesti eniten ja sen kautta kuljetaan Petroskoihin ja aina Barentsin merelle saakka. Ysiväylä yhdistää myös viisi kasvavaa lentokenttää ja näiden maakuljetuksia toisiinsa.