Poimintoja Tampereella 13.1.2012 pidetystä ysikäytävän kehittämisseminaarista.

Kaupunginjohtaja Markku Andersson (Jyväskylän kaupunki): Isot väylät ja nykyiset liikennekäytävät edustavat pysyvyyttä aluerakenteen muutoksessa. Ysitieyhdistys on uusi yhteistyömuoto, joka yhdistää keskuskaupunkien ja koko väylän varren urheilua, kulttuuria, tiedettä ja osaamista.Päämäärää ei ole vielä saavutettu ja työlle on hyvät jatkoedellytykset nykymuodossa. Roolia on niin maakunnilla, kunnilla, kauppakamareilla kuin yliopistoillakin.

Pääjohtaja Juhani Tervala (Liikennevirasto): Liikenne vastaa vain noin 3 %:a valtion budjetista. Selkeät poikittaiskäytävät ovat toistaiseksi puuttuneet, vaikka liikennekäytävän tarve on tiedostettu. Valtion budjettimenettelyä liikenneasioissa on kehitettävä. Esisuunnittelun rahoitusta lisätään ja tuodaan pöydälle uusia vaihtoehtoja.Valtatie 9:llä on juuri alkanut Turku-Tampere välillä esisuunnittelun kilpailutus.

Pormestari Timo P. Nieminen (Tampereen kaupunki): Tampereen kaupunkiseudun rakennemalli on vahvasti etenemässä. Tampereen asukasluku kasvoi vuonna 2011 neljällä tuhannella asukkaalla, mutta vuoteen 2030 kasvu olisi 90 000 asukasta.
Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen (Turun kaupunki) kommenttipuheenvuorossaan: Turun kasvuennuste on maltillisempi. Suurissa joukkoliikenteen hankinnoissa Turku ja Tampere voisivat tehdä yhteistyötä. Yhteiskilpailutuksella säästettäisiin jopa kymmeniä miljoonia euroja. Tällainen kohde olisi esimerkiksi pikaraitiotien hankinnat.

Kansanedustaja Markku Rossin tilaisuudessa käyttämästä puheenvuorosta syntyi julkilausuma: Ympäristöministeriö on jättänyt vahvistamatta valtatie 9 runkotiemerkinnän väliltä Keski-Suomen raja – Pohjois-Karjalan raja. Päätös valtatieverkon merkittävistä yhteysväleistä syntyy liikenne- ja viestintäministeriössä liikennepoliittisen selonteon yhteydessä, joka julkaistaan huhtikuussa 2012. Pro Ysitie yhdistys vetoaa liikenne- ja viestintäministeriöön: Ysitien tulee olla mukana koko Turku-Niirala (valtakunnan raja)väliltä merkittävänä Skandinavian ja Venäjän yhdistävänä väylänä.

Toimitusjohtaja Tiina Tolvanen (Pohjois-Karjalan kauppakamari): Jatkossa on odotettavissa venäläisten käyttävän Pietarin suunnasta yhä enemmän Laatokan rannalle rakennettavaa tieyhteyttä. Kymmenen vuotta kestävä projekti on jo alkanut tietöinä. Tämä yhteys tuo jatkossa turisteja Niiralan kautta Suomeen. Pitkälläkin aikavälillä Venäjän ja Suomen välillä tulee olemaan suuri polttoaineiden hintaero. Imatra ja Lappeenranta ovat jo tuttuja, joten turistit tulevat sisemmälle Suomelle.

Toimistusjohtaja Tommi Rasila (Tampereen kauppakamari) toi kommenttipuheenvuorossaan esiin karttojen nopean muutoksen. Todellisuus muuttuu sittenkin hitaammin. Liikenne ja maankäyttö ovat avainasemassa väylien kehittämisessä. Kaikilla keskuskaupungeilla on pääkaupunkiyhteydet etusijalla, mutta joillekin paikkakunnille kuten Loimaalle tämä poikittaissuomen käytävä on tärkein väylä.

Kehitysjohtaja Olli Hietanen (Turun yliopisto, tulevaisuuden tutkimuskeskus) järjesti iltapäivällä ysitien tulevaisuusverstaan, jossa tarkasteluvuotena oli vuosi 2050.

Toimitusjohtaja Pauli Salminen (Yrityskolmio, Loimaa) toi yhteenvedossaan esiin Ysikäytävän toimijoiden Petroskoihin suuntautuvan matkan 11–13.4.2012. Tarkoitus on tavata Petroskoin ja Karjalan tasavallan johtavia vaikuttajia. Voisiko tällä 1000 kilometrin välillä olla yhteistä kyltitysajattelua? Väylää voidaan tulevaisuudessa tituleerata KEHÄ YSINÄ; Suomen uloimpana kehätienä ja poikkeuksellisesti väylänä, joka ei ala ja pääty Helsinkiin. Syntyi myös toinen merkittävä kehittämisajatus: YSI ÄLYN VÄYLÄ – SUOMEN TÄRKEIN POIKITTAISVÄYLÄ

Lisätietoja Pro Ysitie yhdistys, toiminnanjohtaja Pauli Salminen 0500 536 087