Eduskunnan puhemiehelle

Valtatie 9 (Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala) on yhtenäisenä, itä-länsisuuntaisena yhteysvälinä merkittävä ja Suomen kattavin poikittaisväylä Skandinavian ja Venäjän välillä. Tie ja sitä myötäilevä rautatie yhdistää viisi vahvaa kasvukeskusta ja yliopistokaupunkia. Tien vaikutusalueella asuu yli miljoona ihmistä, ja merkittävä osa Suomen kansantuotteesta muodostuu tällä vyöhykkeellä. Myös tulevat uudet metsäklusterin suurinvestoinnit Kuopioon ja Äänekoskelle tulevat lisäämään osaltaan myös ysiväylän tarvetta. Turun satamaan sisämaasta suuntautuva raskas liikenne on elinkeinoelämän kannalta tärkeää. Ysiväylä edustaa kaikilla mittareilla neljännestä Suomen kansantalouden vaikutusalueesta.

Eteläisen Suomen tärkeän kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere –kolmion muut sivut ovat moottoritietä. Ysitiellä välillä Turku-Tampere sekä liikenneturvallisuusinvestoinnit, että kehittämisinvestoinnit puuttuvat pitkältä Lieto – Akaa –osuudelta. Korjausvelkamäärärahoista Aura – Loimaa välille tuli 6.2 miljoonaa risteysten korjaamiseen ja 0,7 miljoonaa Niinijoen sillan korjaamiseen. Tämä on hyvä alku mutta ei ratkaise liikenneturvallisuuskysymyksiä eikä väylän kehittämistarpeita.

Turku-Tampere –kehityskäytäväselvitys valmistui viime vuonna osana Liikenneviraston liikennerevoluutiohanketta. Selvityksessäkin käy ilmi, että valtatie 9 ei vastaa monelta osin enää tämän päivän liikennetarpeita. Erityisesti välillä Aura-Akaa tieyhteys on hyvin turvaton. Väliltä puuttuu ohituskaistaparit, riista-aidat, kanavoinnit ja poikittaisliikenteen risteysjärjestelyt. Liikenneturvallisuuden osalta väli Aura-Akaa kuuluu valtateidemme heikompaan neljännekseen. Eläinonnettomuuksissa väli lienee Suomen pahin, sillä vuosittain sattuu noin 100 hirvieläinonnettomuutta. Näiden riskit ja kustannukset ovat suuret.

Liikenne osuudella Turku-Tampere on kasvussa. Tievälille Aurassa, Loimaalla ja Akaassa on myös syntymässä kasvavia yrityskeskuksia

Tieyhteyden ja koko yhteysvälin kehittämiseksi on esimerkiksi Pro Ysitie –yhdistys tehnyt pitkäjänteistä työtä. Tiehankkeiden käytännön valmistelusta ja ajantasaisuudesta vastaa ELY-keskusten yhteinen koordinaatioryhmä.

Turku-Tampere –tieyhteyden kannalta yleisesti oleellisia ovat seuraavat asiat:

– Suomen kasvukolmion osana tämän yhteysvälin tason parantaminen tuottaa tehokkaimmin. Koko Suomen bruttokansantuotteesta yli puolet, samoin työpaikoista, sijaitsee täällä kasvukolmiossa.

– Yhteysvälille on valmistunut tuore kehityskäytäväselvitys, jossa tarkastellaan myös raideliikenteen tarpeita, ja tämä antaa hyvät perusteet toteutukselle.

– Tiehankkeiden painopiste on liikenneturvallisuuden parantamisessa: liittymäparannukset, kanavoinnit, sillat, ohituskaistat, riista-aidat, tievalaistus ym. Ratapuolella hankkeiden painopiste on tasoristeysturvallisuuden ja välityskyvyn parantamisessa.

– Tavoitetilan mukaisten toimenpiteiden kokonaiskustannukset ovat kohtuullisia, ja ne on mahdollista tehdä myös osissa.

Parhaillaan keskeisen tieverkon toimintalinjatyön väliraportti on luonnosvaiheessa. Raportissa esitetään ajankohtainen käsitys pääteiden valtakunnallisista toimintalinjoista ja niitä tukevasta verkon jäsentelystä. Väliraportissa tarkastellaan myös pääteiden nykyistä palvelutasoa suhteessa esitettyihin tavoitteisiin. Toimintalinjatyö jatkuu syksyn 2016 kuluessa raportin lopussa esitettävällä tavalla. Tällä yhteysvälillä varaudutaan pitkällä aikavälillä moottoritietasoiseen päätiehen nykyisellä linjauksella Turusta Auraan asti sekä siitä edelleen Loimaalle 2+1-kaistaisena jatkuvana ohituskaistatienä eritasoliittymineen ja tästä edelleen Akaaseen saakka. Varautumistarpeisiin vastaamisen kustannusarvio on vuonna 2014 valmistuneen yhteysväliselvityksen arvion mukaan noin 116 M€.

Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27§:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:

Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tieliikenteen turvallisuutta parantavien toimien kiirehtimiseksi valtatiellä 9 Liedon ja Akaan välisellä tieosuudella ja tieosuuden kehittämishankkeen toteuttamisen kiirehtimiseksi?

Helsingissä 21.9.2016

Olavi Ala-Nissilä kesk

Katja Taimela sd
Anne-Mari Virolainen kok
Eeva-Johanna Eloranta sd
Ilkka Kantola sd
Esko Kiviranta kesk
Stefan Wallin r
Mikko Alatalo kesk
Martti Mölsä ps
Ilkka Kanerva kok
Jukka Gustafsson sd
Pia Viitanen sd
Ritva Elomaa ps
Pauli Kiuru kok
Tiina Elovaara ps
Arto Pirttilahti kesk
Sami Savio ps
Saara-Sofia Sirén kok
Markku Rossi kesk
Lea Mäkipää ps
Li Andersson vas
Satu Hassi vihr
Pertti Hakanen kesk
Annika Saarikko kesk
Harri Jaskari kok
Sofia Vikman kok