Kysymys ei ole tiestä, rautatiestä, tietoliikenteestä vaan yksinkertaisesti Suomen menestymisestä ja tulevaisuuden aluerakenteesta. Turun, Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun yhdistävä käytävä sitoo varrelleen suuren osan suomalaista yliopistopotentiaalia ja samalla se yhdistää Skandinavian ja Venäjän.
Koko Suomi haluaa hyvät yhteydet Helsinkiin, mutta Suomi ei pärjää yhdellä metropolialueella. Hyötyjä ei ole tarkasteltu optimaalisesti koko Suomen kartalla vaan korkeintaan kahdenvälisissä etukysymyksissä, viimeksi mm. yliopistojen yhteistyössä. Yksittäisissä kysymyksissä yhteys metropoliin on prioriteettilistalla ykkönen.
Turku/Naantalin satamista on säännöllinen laivaliikenne mm. Ruotsiin ja Saksaan. Itä‐Suomessa Niiralan rajanylityspaikan liikenne taas on kasvanut suhteellisesti eniten ja sen kautta kuljetaan Petroskoihin ja aina Barentsin merelle saakka. Liikenneviraston käynnistämät tuoreet liikennerevoluutioajatukset ja myös tuore hallitusohjelma tukevatkin kansainvälisen liikenteen merkitystä. Sitä paitsi Ysikäytävä yhdistää myös viisi
kasvavaa lentokenttää ja näiden maakuljetuksia toisiinsa.
Ysikäytävä on nimenomaan Suomen merkittäviä maakuntakeskuksia ja innovaatiokeskittymiä yhdistävä väylä, jonka vaikutusalueen väestöpeitto on yli 1,2 miljoonaa asukasta. Esimerkiksi Turulle sisämaa
”Gateway inland” on toistaiseksi puutteellisesti avautunut mahdollisuus. Ysikäytävän logistiikan arvon ovat osin jo löytäneet yrittäjät Jyväskylässä rakentamalla logistiikka‐aluetta Kanavuorelle. Muita esimerkkejä löytyy, esimerkiksi Akaan kohdalle liikennevirran jakopisteeseen on tulossa merkittävä yritysalue, ja mm.
Humppila kunnalla on suunnitelma lentokentän perustamiseksi ysikäytävän ja kakkostien solmukohdan lähituntumaan.
Pro Ysitieyhdistyksen laajapohjainen hallitus, keskuskaupunkien ja kuntien edustajat kokoontuvat 13.1.2012 Tampereelle vaikuttamaan ysikäytävän tulevaisuuteen. Minkälainen tulevaisuus löytyy koko Suomen poikittaisyhteyksille vai tyydytäänkö miettimään vain sitä suuntaa, josta on eniten odotettavissa hyötyä oman alueen lyhyen aikavälin kehitykselle. Nyt on nähtävä myös maakuntapohjaisen kehittämisen yläpuolelle, kun aluerakenne on kovassa kansallisessa ja kansainvälisessä muutoksessa. Helsinki kyllä pärjää ja keskustelee omassa sarjassa kansainvälisten kumppaniensa kanssa, mutta miten pärjää muu Suomi?
Tilaisuus on onnistunut, jos haasteisiin löytyy vastauksia ja syntyy aito vuoropuhelu ja ysikäytävä nousee koko pituudeltaan liikennepoliittisen selonteon 2012 kärkiväylien joukkoon. Tavoitteena on tukea VT 9 liikenneväylän varrella sijaitsevien yhdyskuntien kehitystä ja logistisia toimintoja. Pro Ysitie yhdistys haluaa vahvistaa käytävän varrella kaupunkien ja maaseudun keskinäistä vuorovaikutusta, koska harvaanasutussa
Suomessa erikoistuminen ja oman roolin löytäminen on ykkösasia.
Lisätietoja antavat:
yhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Markku Andersson, kaupunginjohtaja, Jyväskylä, puh. 014 266 1501
yhdistyksen toiminnanjohtaja Pauli Salminen, toimitusjohtaja, Yrityskolmio, Loimaa, gsm 0500 536 087