Me allekirjoittaneet olimme perustamassa Pro Ysitie yhdistystä Tampereella 9.1.2009. Yhdistys ajaa valtatie 9:n ja sen kanssa läheisen rautatieyhteyden kehittämistä välillä Turku-Tampere-Jyväskylä-Kuopio-Joensuu-Niirala. Kyseessä on Suomen ja Skandinavian välinen poikittaisyhteys. Hallitus on hallitusohjelmassaan esittänyt eurooppalaisten liikenneverkkojen kehitystarpeet ja lisäksi Suomen hyvien liikenneyhteyksien varmistamisen Venäjälle. Niiralassa tapahtuvat rajanylitykset ovat kasvaneet suhteellisesti eniten ja Venäjällä parannetaan Laatokan länsipuolisia yhteyksiä uudella suurella tiehankkeella. Pro Ysitie yhdistys tekee puheenjohtajansa Jyväskylän kaupunginjohtaja Markku Anderssonin johdolla matkan Petroskoihin 11. – 13.4.2012. Matkalla keskustellaan tulevista kuljetustarpeista ja myös Karjalan tasavallan ja sen pohjoispuolella sijaitsevien alueiden potentiaalista. Näemme liikenne- ja viestintäministeriön ja liikenneviraston tehtävät äärimmäisen tärkeänä, koska keskuskaupungeilla eikä myöskään maakuntien liitoilla ole mahdollisuutta tarkastella pitkien yhteysvälien tulevia tarpeita.
Epämiellyttävä totuus
Haluamme kiinnittää huomionne sietämättömän korkeisiin liikenneonnettomuuslukuihin Turun ja Tampereen välisellä osuudella. Onnettomuudet kasautuvat kolmen maakunnan alueille. Kyseessä ovat Auran sekä Pöytyän kunnat ja Loimaan kaupunki Varsinais-Suomessa, Humppila Kanta-Hämeen maakunnassa sekä Urjala ja Kylmäkoski Pirkanmaalla. Kyseisten kuntien alueella ei ole moottoritieosuuksia. 1960-luvun valtatie 9 kohtaa paikalliset tiet edelleen aivan samalla tavalla kuin 50 vuotta sitten. Kanavointeja ja kääntyvien kaistoja ei ole juuri tehty. Myös tien vilkkaudesta huolimatta ohituskaistat puuttuvat esimerkiksi Aura-Urjala väliltä tyystin.
Myös riista-aidat puuttuvat VT 9 väliltä Aura – Akaa lähes kokonaan, vaikka se kulkee Suomen tiheimmän peura-alueen keskellä.
Laskelmat
Liikenneviraston (2011) tuottaman kartan tummimpaan väriin verrattuna tutkimallamme VT 9 välillä tapahtuu jopa yli 10-kertainen määrä peurakolareita tiekilometrejä kohti. Näin ollen näemme aiheelliseksi esittää Teille seuraavaksi kannattavuustarkastelun riista-aitojen rakentamiseksi tälle peuraväylälle, joka on investoinneiltaan ja aikataulultaan nopeasti toteutettavissa julkishallinnon tahtotilan löytyessä. Riista-aidat parantaisivat välittömästi mm. VT 9 liikenteen sujuvuutta ja Suomen kauppatasetta, kun autojen varaosien maahantuontitarve vastaavasti vähentyisi.
Vakavat henkilövahingot
Pidemmän aikavälin, sekä suurempien lukujen, turvallisuusinvestointeja edustavat keskikaiteelliset ohituskaistat, joita tällä muuten kaksikaistaisella, osin mäkisellä, tieosuudella on nykyisin liian harvakseltaan. Ruotsissa keskikaiteet ovat vähentäneet kuolemaan johtaneita onnettomuuksia jopa 77 % (Liikenne- ja Viestintäministeriö, 2005) ja VT 9 välillä Tampere-Jyväskylä kuolemantapaukset ovat päättyneet tyystin keskikaiteellisilla osuuksilla, jotka on 2000-luvulla rakennettu (Koskela, 2009). Muiden onnettomuuksien vähenemäksi kyseinen VT 9:n tutkimus antaa arvon 20 %. Niinikään, keskikaiteiden eliminoidessa kohtaamisonnettomuudet, kuolisi Suomen liikenteessä keskimäärin 49 % vähemmän ihmisiä (Liikennevirasto, 2011).
Tilastot liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneista ja kuolleista VT 9 välillä Aura – Akaa on toimittanut Tilastokeskus (2012) ja luvut koskevat koko kyseistä tieosuutta. Näiden lukujen valossa esitämme budjetoitavaksi keskikaiteiden suunnittelutyön koko tälle tieosuudelle, joka asettuu Auraan päättyvän moottoriliikennetien ja E12-tiehen yhtymisen välille. 60 vuoden tarkastelujaksolla näillä konservatiivisilla onnettomuuksien vähenemillä voisi ääriesimerkkinä todeta jopa vajaan 100 km moottoritien rakentamisen olevan taloudellisesti järkevämpää kuin nykytilanteen jatkuminen.
Lopuksi uskomme, että liikenne- ja viestintäministeriö ja liikennevirasto haluavat palata esittämiimme laskelmiin mahdollisimman pian. Olemme käytettävissä yhteiskunnallisesti tärkeätä liikenneturvallisuustyötä tehtäessä. Tämä keskellä eteläisen Suomen painopistealueita sijaitseva tien kokonaistarkastelu on selkeästi kärsinyt sijainnista kolmen maakunnan taitekohdassa, johon poliittinen mielenkiinto ei yllä riittävästi.
Pro Ysitie yhdistyksen hallitus
Pauli Salminen, toiminnanjohtaja Risto Rantala, hallituksen jäsen